Tekijä: Sirpa Virtanen

Ennen kuin pari vuotta sitten tutustuin kansainvälisen liikkuvuuden maailmaan, olin siinä käsityksessä, että ulkomaan työmatkalle riittävät passi, hammasharja, puhtaat kalsarit ja iloinen mieli.

Edellä mainitut toki ovat tarpeellisia ja iloinen mieli auttaa aina pitkälle, mutta usein paljon muutakin tarvitaan.

EU:n alueella on voimassa ns. Lähetetyn työntekijän EU-direktiivi, joka ohjaa työnantajan tekemään ilmoituksen toisen EU-maan työviranomaiselle silloin, kun on lähettämässä työntekijänsä sinne töihin, lyhyellekin matkalle. Joissain maissa ilmoitus onnistuu ihan simppelillä verkkolomakkeella, toisaalla taas tiedossa voi olla päiviä kestävä ja byrokratian huippuja hipova prosessi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, Ruotsissa se on SWEA, Tanskassa RUT ja Ranskassa SIPSI. Myös Suomeen muualta tulevien työmatkalaisten tulee tehdä omansa, täällä se taitaa olla ihan vaan ”Ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä”.

Jokainen EU-maa saa toistaiseksi määrittää prosessinsa itse. Tästä johtuen jokaisen maan vaatimukset on aina tarkistettava hyvissä ajoin erikseen. Tämän voi yksinkertaisimmin tehdä surffaamalla paikallisen työviranomaisen sivuille ja jos lykästää, tieto on selkeästi englanniksi. Tieto saattaa kuitenkin olla vain paikallisella kielellä ja lakitekstin muodossa.

Silloin voi helposti tulla mieleen kysymys, että onko tätä nyt pakko tehdä kun menee näin vaikeaksi? Voin vastata sinulle valmiiksi että kyllä on. Tai vähintään tulee ainakin varmistua siitä, että juuri sen maan viranomainen ei vaadi ilmoitusta juuri siitä työstä, jota menette sinne tekemään. Pahimmillaan kohdemaa voi langettaa tuntuvat sakot ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä ja jatkossa työskentely kyseisessä maassa voi olla haasteellisempaa.

Seuraavaksi saatat miettiä, että no mistä ne sitä tietää, jos käydään nopea keikka tekemässä ihan muina turisteina? Ihan suoraan sanottuna eivät aina tiedäkään, mutta mielestäni riski ei ole ottamisen arvoinen. Kunkin maan työviranomaiset tekevät tarkastuksia paikallisiin yrityksiin ja se voi olla osumatta tai sitten osua kohdalle paitsi silloin kun siellä ollaan, myös pitkään sen jälkeen. Joissain maissa myös yritykset vaativat todisteen tehdystä ilmoituksesta ennen kuin saa mennä suorittamaan sovitun työn.

Jos tuntuu siltä, että teidän yrityksessänne kenelläkään ei ole aikaa perehtyä EU-maiden ilmoituskäytäntöihin ja niiden toteuttamiseen, meillä täällä Konjunktuurilla on asioista jo aika hyvä käsitys. Tarvittaessa selvitämme ilmoitusvelvoitteet ja hoidamme byrokratian puolestanne. Apu on vain puhelinsoiton päässä.

Konjunktuurilla on pitkä historia ulkomaankaupan asiakirjoista, kuten Euroopan unionin yleisistä alkuperätodistuksista (Certificate of Origin), ATA Carnet -tulliasiakirjoista, kauppalaskujen vahvistuksista sekä muista erityistodistuksista. Nykyisin nämä ulkomaankaupan kaupan asiakirjat voi hakea pääasiassa suoraan Kuopion kauppakamarista, mutta Konjunktuuri vastaa Varkauden kauppakamariosastona edelleen täysin ATA Carnet -asiakirjojen myöntämisestä.

Mitä hyötyä ATA Carnet’sta on ja miten sitä haetaan?

ATA Carnet on kansainvälinen tulliasiakirja – ikään kuin passi tavaroillesi väliaikaisessa viennissä. Sen avulla yritys voi viedä tavaroita sopimukseen liittyneisiin maihin tulli- ja verovapaasti korkeintaan yhden vuoden ajaksi. Sopimusmaita on tällä hetkellä noin 80. Vietävät tavarat voivat olla kaupallisia tavaranäytteitä, ammatinharjoittamisvälineitä tai näyttelytavaroita, joista esimerkkejä ovat mm. koneet ja laitteet, työkalut, soittimet, korut ja taideteokset. ATA Carnet korvaa muut vientiasiakirjat, kauttakuljetusasiakirjat ja väliaikaisessa vientimaassa tarvittavat tulliasiakirjat, mikä säästää vientiyrityksen aikaa ja kustannuksia. ATA Carnet’ta ei voida kuitenkaan käyttää, kun tavaroita viedään jalostettavaksi tai korjattaviksi, tai jos vietävät tavarat eivät palaudu enää takaisin.

Kaikki lähtee liikkeelle asiakkaan yhteydenotosta: saamme tiedon mihin maahan yritys on tavaraa viemässä, mistä syystä ja milloin sekä siitä, kuka tavaran kanssa kulkee ja esittää ATA Carnet’n eri maiden tullitoimipaikoissa. Ohjaamme asiakkaan täyttämään ATA Carnet -hakemuksen ja neuvomme häntä mahdollisista kohdemaahan liittyvistä erityisvaatimuksista. Esimerkiksi Yhdysvallat ei hyväksy tavaran käyttötarkoitukseksi ’näyttelytavaroita’ lainkaan ja Intiassa näyttelytavarat taas saavat olla ATA Carnet’lla vietynä lähtökohtaisesti vain kuusi kuukautta.

Siirtymä sähköiseen eATA Carnet -tulliasiakirjaan

Tällä hetkellä prosessin tuotoksena on edelleen fyysinen asiakirjanippu, joka tulee esittää eri maiden tulleissa aina rajanylityksissä. Viejäyrityksen on huolehdittava, ett ATA Carnet leimataan oikeaoppisesti jokaisessa tarvittavassa tullitoimipaikassa ja että tavarat saapuvat takaisin EU-alueelle siinä kunnossa, kuin ne täältä poistuivatkin. ATA Carnet on kuitenkin digitalisoitumassa ja kauppakamareissa siirrytään hiljalleen sähköiseen eATA-järjestelmään, mikä helpottaa väliaikaisen viennin prosessia entisestään. Tulevaisuudessa ATA Carnet’n sähköisen version voi esittää tullitoimipaikassa älypuhelinsovelluksen avulla, mikä tekee tulliasiakirjan käsittelystä haltijalle vaivattomampaa. Myös tullivirkailijoiden merkinnät tulevat siirtymään suoraan sähköiseen tietokantaan reaaliaikaisesti.

Kollegamme Anne Hatanpää Keskuskauppakamarista onkin kirjoittanut digitalisoituvasta ATA Carnet’sta blogipostauksen, jossa on lisää hyödyllistä lisätietoa: https://kauppakamari.fi/blogi/digitalisoituva-ata-carnet-tulliasiakirja-on-helpottanut-60-vuotta-valiaikaista-vientia/

Lisätietoa löytyy myös: atacarnet.fi, iccwbo.org/business-solutions/ata-carnet

Vuonna 2014 olin tradenomiksi valmistumisen kynnyksellä ja pistänyt kaiken peliin havitellessani Konjunktuurin tulevaisuuden toimistotyöntekijän pestiä. Ja kuten arvata saattaa, onnistuin nappaamaan paikan ja avasin Konjun toimiston oven kyseisen vuoden toukokuussa. Ensimmäisistä päivistä mieleen on jäänyt Pääkkösen Annen arvio siitä, kuinka minulle kaavailtujen työtehtävien täydelliseen sisäistämiseen tulisi kulumaan ainakin vuosi. Taisin silloin hieman hymähtää tälle melkoisen pitkältä tuntuvalle aikataululle, mutta totuus (ja naama) valkeni pian, kun vauhtiin päästiin.

Konjunktuuri on kautta aikojen ollut hyvin monipuolinen yritys ja Konjun toimistolta käsin on hoidettu työtehtäviä laidasta laitaan toimialasta riippumatta. Tämän mallin mukaisesti myös minua nuorena työntekijänä lähdettiin ohjaamaan. Aloitin työt käännös- ja tulkkauskoordinaattorina, joka nappaili toisella kädellä parinkin eri puhelinvaihteen puhelut. Lisäksi asiakasyrityksemme vierasvastaanotto kuului minun hommiini. Aika pian sain myös ensimmäisen oman asiakasyrityksen, jonka toimistolla aloin vierailla pari kertaa viikossa hoitaen taloushallintoa. Pääsin tätä kautta osaksi toimistomme laajempaa talous- ja palkkahallintotiimiä, ja sen myötä hoitamieni asiakkaiden kirjo laajeni. Oli otettava koppia monista eri järjestelmistä sekä hallittava myös perinteinen paperinen taloushallinto, jossa kirjanpitoaineistotkin niputettiin fyysisesti käsin arkistohaarukoihin. Lisäksi otin aika ajoin vastaan projektiluonteisia asiakastöitä, joiden kautta toimme helpotusta asiakasyritysten ruuhkahuippuihin. Piti olla yhtä aikaa siellä täällä – ja sehän tälle multitaskaajalle sopi.

Työ tehtiin usein nimenomaan paikan päällä asiakkaan tiloissa, eikä etätyömahdollisuuksia vielä silloin hyödynnetty tai edes tunnettu monessakaan pk-yrityksessä. Siitä viitisen vuotta eteenpäin tilanne olikin sitten aivan toinen – kaikkialla, koska iso K. Pandemian myötä pääsin toden teolla kokemaan, mitä sanahirviö digitransformaatio ja sähköistyminen käytännössä tarkoittivat Konjunktuurin sekä asiakasyritystemme kohdalla. Koen, että tekniikan aallonharjalla surfailevana diginatiivina toin kaivattua apua ja tukea, jotta työt onnistuttiin raivaamaan sähköisiä kaistoja pitkin kotikonttoreihin ja tärkeät liiketoiminnanprosessit pysyivät käynnissä. Melkoinen kokemushan se oli, mutta kuten kriiseistä yleensä, niin myös pandemiasta jäi kaiken ikävän jälkeen käteen jotain hyvääkin; etätyö, joka on tullut jäädäkseen tuoden uusia mahdollisuuksia esimerkiksi työntekijäresursseja ajatellen. Etätyö toi joustavuutta myös omaan työhöni Konjunktuurilla ja asiakaskenttämme on laajentunut.

On mahdotonta lähteä luettelemaan kaikkia työtehtäviäni Konjunktuurilla, koska niitä on ollut vuosien varrella valtava määrä. Viikko on saattanut alkaa asiakkaan myynti- ja ostoreskontraa hoitamalla, toisena päivänä on voitu tehdä matkavarauksia, kolmantena vaihtaa roolia Kuopion kauppakamarin puolelle ja laatia asiakkaalle ATA Carnet -asiakirjan väliaikaista vientiä varten. Seuraavaksi olen voinut lähteä ”keikalle” asiakkaan luokse (kuten meillä Konjulla on tapana sanoa) milloin mihinkin tehtäviin – joskus jopa kahvilatöihin ruuhkahuippuja tasoittamaan. Viikko on voinut päättyä oman toimistomme kehittämiseen tai vaikka edustustehtäviin. Päivät ovat olleet harvoin samanlaisia ja olen säännöllisesti saanut hypätä tuntemattomaan. Lisäksi kansainvälisyys on ollut tiukasti mukana kaikessa, mitä Konjunktuurin y-tunnuksen alla on tehty. Minun urapolullani se on tarkoittanut käännös- ja tulkkaustöiden koordinoimista, vientiasiakirjoja, matkavarauksia ja kansainvälisiä asiakkaita ylipäätään. Viimeisimmäksi olen toiminut kansainvälisen liikkuvuuden parissa selvittäen ulkomaille suuntautuvien työmatkojen byrokratian kiemuroita.

Tyypilliseen Konjun tapaan toimia on kuulunut myös se, että moni työtehtävä lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeesta, johon vastataan luomalla heidän näköisensä palvelukokonaisuus. Ja näistä räätälöidyistä yhteistyökuvioista on muodostunut usein hyvin pitkiä. Ja ihmekös tuo, kun priimaa jälkeä on päässyt tulemaan.  Juuri nämä vaihtelevat ja hetkittäin jopa yllättävät työtehtävät ovat pitäneet huolen siitä, ettei minun ja Konjun välisen suhteen kipinä ole päässyt sammumaan. Olen saanut kehittää osaamistani jatkuvasti ja työtehtävät ovat tukeneet omia mielenkiinnonkohteitanikin. Viimeisin haltuun ottamani vastuualue koski Varkauden toimistomme team leader -tehtäviä, jotka ovat tuoneet viimeisen yhdeksän kuukauden aikana eteeni kaikenlaista uutta niin omalta mukavuusalueeltani kuin sen ulkopuoleltakin. Olen hyvin kiitollinen Konjunktuurin johdolle sekä tiimille tästä luottamuksesta ja koen esihenkilökokemuksen jättäneen edes pienen untuvasulan hattuuni tulevaisuutta ajatellen.

Ja mikä tärkeintä, yksin en ole tätä uramatkaani Konjulla tehnyt. Konjunktuurin työyhteisö on ollut minulle kuin toinen perhe. Konjunktuurin perustaja ja yrittäjä Anne Pääkkönen on tarjonnut aivan työsuhteeni alusta alkaen kullanarvoisia yrittäjänaisen oppeja, sparrannut oikeaan suuntaan sekä antanut täyden tukensa työntekijänä kehittymiselle. Samanlaisella lämmöllä ja energialla toimistoomme astelivat myös uudet yrittäjämme Atte ja Erik muutama vuosi sitten. Lisäksi tiiviit työtiimit mahtavine persoonineen ovat olleet onnistuneiden sekä naurua täynnä olevien työpäivien suola.

Eritoten ilman työpariani en olisi saavuttanut kaikkea tätä, mistä saan olla nyt ”vanhana” konjulaisena ylpeä. Tuolloin vuonna 2014 minun kanssani samaan aikaan työnsä aloitti käännösalaa opiskeleva Sanna, jonka kanssa muodostimme heti ensimmäisistä päivistä alkaen voittamattoman ”tutkaparin”. Meidän molempien työkokemukset, koulutukset sekä vahvuudet klikkasivat loistavasti yhteen toisiaan täydentäen. Olemme Sannan kanssa päässeet onnekkaina todistamaan sen, millaista on löytää työelämässä se ”perfect match”. On äärettömän helppoa ja innostavaa ryhtyä työhön kuin työhön, kun oma työpari ymmärtää asiat puolesta sanasta tai jopa eleestä. Kun toisen näkemykset ovat yhtä arvokkaita kuin omat, tai kun oivalluksen lamppu syttyy molemmilla täysin samaan aikaan. Onpa taidettu työn lomassa aloittaa jokunen biisikin yllättäen stereona laulaen. Great minds think alike! Ei ole siis mikään ihme, että näimme Sannan kanssa yhdessä myös yhdeksän vuoden konjulaisuuden rajapyykin viime toukokuussa. Pitkä aika nykypäivän työmarkkinoilla! 💪

Konjunktuuri on ollut kohdallani enemmän kuin työnantaja. Kuitenkin, kolme vuotta sitten aloittamani energiatekniikan insinööriopinnot ovat tuoneet tulevaisuuden suunnitelmiini uutta väriä ja suuntaa, ja uusia ovia on alkanut aueta ympärilläni. Näin ollen tyhjennän haikeana työpisteeni 31.8. ja suuntaan tutkimaan tekniikan alan vielä hieman tuntemattomia urapolkuja. Wish me luck!

Suuren suuri kiitos kaikille, joiden kanssa olen päässyt tekemään töitä ja yhteistyötä, tai ihan vain törmäämään Konjunktuuri-vuosinani! 🧡🙏

Viime vuosina suomalaisten yritysten asema kansainvälisessä kaupankäynnissä on ollut vahvempi kuin koskaan, eikä loppua kasvulle näy! Esimerkiksi vuonna 2021 Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin tilastojen mukaan noin 68,8 miljardia euroa. Palvelujen viennin arvo oli samaisena vuonna puolestaan noin 27,8 miljardia euroa. Kauppaa tehtiin EU-maiden lisäksi esimerkiksi Aasiaan, Yhdysvaltoihin ja Venäjälle. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2022.)

Pysyäkseen monikansallisen asiakaskunnan saavutettavissa kieliosaamisen merkitys korostuu. Nettisivut ovat yritykselle tärkeä väylä asiakkaiden kanssa viestimiseen, miksi onkin erityisen tärkeää, että sivustolta löytyvä tieto on luettavissa myös sivuston vieraskielisille vierailijoille. Kun sivustolla on tekstisisältöä usean välilehden ja jopa tuhansien sanojen verran, voi materiaalin kääntäminen vieraalle kielelle ymmärrettävästi ja kieliopillisesti oikein olla aikamoinen haaste. Erilaiset käännössovellukset ovat näppäriä apuvälineitä, mutta eivät useimmiten tarjoa luotettavia käännöksiä pitkistä tekstikokonaisuuksista. Harvalla yrityksellä on myöskään resursseja ja ammattiosaamista kääntää nettisivut vieraalle kielelle itse, vaikka monesti omatoimisesti kääntämällä projektin kustannusten ajatellaan jäävän pienemmiksi. Nettisivujen käännöstyössä kannattaakin kääntyä suosiolla ammattilaisen puoleen.

Huippukäännöksen tunnusmerkit

Onnistunut käännös on kieliasultaan moitteetonta ja helppolukuista. Se välittää lähtötekstin asiasisällön lukijalle säilyttäen samalla alkuperäisen tekstin vivahteet ja sävyn. Erityisesti verkkosivuja kääntäessä onkin tärkeää, että kääntäjä tuntee asiakasyrityksen toimialalle ominaisen sanaston perusteellisesti. Myös nettisivujen funktio ja kohderyhmä tulee ottaa hyvin huomioon – ovatko sivut paitsi informatiiviset, myös myyvät? Yhteistyö asiakkaan ja kääntäjän välillä on erityisen tärkeää, jotta lopullinen käännös on paitsi termistön osalta oikein, myös kieliasultaan sujuva ja kohdekulttuuriin sopiva.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Verkkosivujen käännöstyö alkaa huolellisella taustatyöllä. Sivuston lähtökieliset versiot kannattaa viimeistellä huolellisesti ennen käännöstyön aloitusta. On ikävää, jos käännöksen valmistumisen jälkeen huomataan, ettei tekstin sisältö palvelekaan toivottua tarkoitusta. Onkin syytä miettiä, olisiko tarpeen solmia kääntäjän kanssa pidempiaikainen sopimus, jotta sivujen käännökset pysyvät ajan tasalla lähtökielisen version päivitysten kanssa – sulavasti ja kustannustehokkaasti.

Suosituin kieli nettisivujen käännöksille on englanti. Kannattaa kuitenkin puntaroida, onko tarpeen huomioida sivuston vierailijat sellaisistakin maista, joissa englannin kielen osaaminen ei ole itsestäänselvyys. Kun sivusto puhuttelee lukijaa hänen omalla kielellään, herättää se luottamusta ja houkuttelee tutustumaan enemmän yrityksen tarjoamiin palveluihin. Jos sivusto kuitenkin päädytään kääntämään englanniksi, on vielä huomioitava, mitä englannin kielen varianttia käytetään – yleisimpinä britti- ja amerikanenglanti. On myös tärkeää miettiä, ovatko markkinoitavat palvelut oleellisia ulkomaalaiselle vierailijalle, vai riittääkö potentiaaliselle asiakkaalle tiivistetty kieliversio sivuston sisällöstä. Nettisivukäännöksen kohdekieliä valitessa kannattaa myös harkita, onko käännökset tarpeen lokalisoida.

Lokalisointi

Käännettäessä tekstit voidaan sovittaa lukijan kulttuuriin ja kohdekieleen, eli lokalisoida. Lokalisointiin liittyy muun muassa kuvien, symbolien ja värien mukauttaminen siten, että lukija tulkitsee ne toivotulla tavalla. Myös päivämäärät, ajat, mittayksiköt, valuutat ja muut vastaavat seikat kannattaa usein muuttaa paikallisten käytäntöjen mukaisiksi.

Esimerkki: Jos suomalaista tuotetta tai palvelua myydään ulkomaisilla markkinoilla, on käännöstyössä harkittava mm. sitä, käännetäänkö tuotteiden nimet vieraalle kielelle kotouttaen, vai säilytetäänkö niiden lähtökieliset nimet sellaisinaan. Monesti suomalaisten tuotteiden nimistössä hyödynnetään esimerkiksi luontoon viittaavia sanoja, mikä tuo suomalaisille kuluttajille vahvoja mielleyhtymiä, mutta ei niinkään ulkomaisille käyttäjille. Sama pätee myös toiseen suuntaan – ulkomaisille lukijoille neutraalit sanat ja termit voivat muistuttaa suomen kielellä täysin eri tarkoituksen omaavia sanoja, mikä voi aiheuttaa Suomen markkinoilla huvitusta tai pahennusta.

Kevennä taakkaasi – Konjunktuuri palvelee aineiston keräilystä valmiiseen käännökseen

Meille Konjunktuurilla nettisivujen kääntäminen on tuttu prosessi. Olemme kääntäneet useita nettisivuja mm. kaupungeille ja kunnille, mainostoimistoille ja laajasti eri alojen yrityksille – kielelle kuin kielelle. Hyödynnämme alan teknologiaa, mutta käännösten takana on aina koneen sijasta ihminen. Kokenut koordinaattoritiimimme etsii teksteillesi aina osaavan kääntäjän. Tarvittaessa voimme kerätä käännettävän aineiston nettisivuilta puolestasi, jolloin sivusto tulee myös käytyä läpi ulkopuolisen silmin. Pidemmissä asiakkuuksissa koko sivuston materiaali on tallennettu käännösmuistiohjelmaan, jolloin sivustolle tehtävien päivitysten käännökset onnistuvat vaivatta.

Voisimmeko olla avuksi nettisivujen kääntämisessä?

Lähteet

Elinkeinoelämän keskusliitto 2022. Tietoa Suomen taloudesta – Ulkomaankauppa.

Päivitetty 16.3.2022. Viitattu 22.2.2023.

https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/

Lue lisää käännöspalveluistamme.