Tekijä: Sirpa Virtanen

Yritykset ja yksityishenkilöt tarvitsevat käännöspalveluita moniin eri tarkoituksiin – liiketoiminnan sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, kansainvälisiin viestintätarpeisiin tai erilaisten asiakirjojen käännöksiin. Kun valitset käännöstoimistoa, on tärkeää tietää, mitä palveluita voit odottaa saavasi, millaista laatua kannattaa edellyttää ja miten käännöspalvelun hinta muodostuu. Tässä blogissa käymme läpi keskeiset asiat, joita on hyvä ottaa huomioon valitessasi oikeaa kumppania käännöstarpeisiisi.

Käännöstoimiston tarjoamat palvelut

Hyvän käännöstoimiston palveluihin kuuluu paljon enemmän kuin perinteisiä tekstikäännöksiä erilaisille tekstilajeille.

Käännöstöiden lisäksi asiakkaille voidaan tarjota esimerkiksi lokalisaatiopalveluita, joissa kielenkääntämisen lisäksi huomioidaan kulttuuriset ja markkinakohtaiset erot. Tämä on erityisen tärkeää yrityksille, jotka haluavat menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Lokalisaatiossa kiinnitetään erityistä huomiota kohderyhmään eli siihen, miten teksti on mahdollisimman toimiva kohdekulttuurin lukijalle. Kääntäjän on tällöin tärkeää hahmottaa, miten kohdekielen sanastoa kohdekulttuurissa käytetään ja millaisia mielikuvia tietyt termit ja kielikuvat herättävät. Hyvä lokalisaatio näkyy käännöksessä soljuvina ja loogisina lauseina.

Jotkin käännöstoimistot ovat erikoistuneet tiettyjen alojen tekstien kääntämiseen. Käännöspalveluja voidaan tarjota esimerkiksi juridisen tai teknisen alan tarpeisiin, jolloin kääntäjän tarkkuus ja asiantuntemus ovat avainasemassa. Konjunktuurilla on vuosien kokemus juuri lakitekstien eli juridisen alan tekstien kääntämisestä. Juridisten tekstien kääntäjällä tulee olla paitsi erinomainen vieraan kielen taito, myös tietämystä maan lainsäädännöstä ja oikeusjärjestyksestä. Meillä on myös pitkäaikaisia teollisuusalan yhteistyökumppaneita, joiden tarpeisiin olemme tehneet teknisen alan käännöstöitä monelle eri kielelle.

Käännöspalvelun laatu

Laadukas käännöspalvelu on olennaista sekä yrityksille että yksityishenkilöille, sillä käännöksen taso vaikuttaa merkittävästi viestin ymmärrettävyyteen ja uskottavuuteen. Pidämme käännöspalvelumme laatua yllä huolehtimalla mm. seuraavista asioista:

• Ammattitaitoiset kääntäjät: Hyvät käännöstoimistot työllistävät kokeneita ammattikääntäjiä, joilla on syvällinen ymmärrys sekä lähtö- että kohdekielestä. Kääntäjien erikoistuminen tiettyihin aloihin, kuten oikeustieteeseen, tekniikkaan tai markkinointiin, on merkittävä etu.
• Laaduntarkistus: Jokaisen käännöksen tulisi käydä läpi tarkka laadunvalvonta, joka varmistaa kielen ja terminologian oikeellisuuden. Monet käännöstoimistot tarjoavat lisäksi oikoluvun ja editoinnin osana käännösprosessia.
• Tekninen tuki: Hyvät käännöstoimistot hyödyntävät uusimpia teknologioita, kuten käännösmuisteja ja CAT-työkaluja, jotka auttavat parantamaan käännösten yhtenäisyyttä ja laatua, erityisesti suuremmissa projekteissa. Konjunktuurin käännösten takana on teknologisten työvälineiden lisäksi kuitenkin aina ihminen, joka pystyy arvioimaan tekstin ja sen käyttötarkoituksen kokonaisuutena.

Laadukkaasta käännöksestä hyötyvät sekä yritykset että yksityishenkilöt, sillä laadukas käännös luo luotettavuutta ja mahdollistaa sujuvan viestinnän eri kielialueiden välillä. Voit vakuuttua laadusta tutustumalla yritykseen ja sen toimitapoihin. Lue meidän referenssimme ja kuule lisää asiakkaista, joiden kanssa olemme työskennelleet.

Mistä tunnistat hyvän käännöspalveluita tarjoavan yrityksen?

Hyvän käännöspalveluita tarjoavan yrityksen tunnistaminen voi olla haastavaa, mutta valintaprosessissa voi kiinnittää huomiota muutamiin keskeisiin kriteereihin:

1. Ammattitaitoiset kääntäjät: Hyvä käännöstoimisto työllistää kokeneita ja koulutettuja kääntäjiä. Käännöstoimiston henkilökunta pitää huolen, että kääntäjillä on asiantuntemusta käännettävän tekstin aihepiiristä. Ammattitaitoon kuuluu myös se, ettei sellaista toimeksiantoa oteta vastaan, johon ei löydy asiantuntevaa kääntäjää.
2. Kielivalikoima: Laadukas käännöstoimisto tarjoaa laajan kielivalikoiman ja pystyy kääntämään sekä yleisimpiä että harvinaisempia kieliä. Konjunktuurilla on yli 50 kielen kasvava lista.
3. Laatu ja tarkistusprosessit: Hyvällä käännöstoimistolla on selkeä laadunvarmistusprosessi, joka sisältää oikoluvun ja editoinnin. Tiedostojen mahdollinen editointi- ja asettelutyö suunnitellaan asiakkaan kanssa, jotta kohdetekstistä saadaan toiveiden mukainen.
4. Referenssit ja asiakaspalautteet: Luotettavat käännöstoimistot voivat tarjota referenssejä tai asiakaspalautetta aiemmista projekteistaan. Konjunktuurin referenssit löytyvät täältä: https://konjunktuuri.fi/referenssit/kaannospalvelut/
5. Palveluntarjoajan kokemus: Etsi yrityksiä, joilla on pitkäaikainen kokemus alalta.
6. Selkeä hinnoittelu: Hyvällä käännöstoimistolla on selkeä hinnoittelumalli, joka ei sisällä piilotettuja kuluja. Käännöspalvelun hinta ja mahdollisten eri työvaiheiden hinnoittelut ilmoitetaan asiakkaalle etukäteen, jotta asiakas pysyy ajan tasalla työn kokonaiskustannuksista.
7. Asiakaspalvelu: Laadukas asiakaspalvelu on merkki hyvästä käännöstoimistosta. Laadukasta asiakaspalvelua suorittava yritys pitää huolen siitä, että asiakas saa yritykseen yhteyden helposti. Kun käännöstoimistoon on helppo pitää yhteyttä, saadaan myös asiakas pidettyä ajan tasalla koko prosessista, ja vastattua mahdollisiin askarruttaviin kysymyksiin ajoissa.
8. Teknologian hyödyntäminen: Modernit käännöstoimistot hyödyntävät käännösmuisteja ja muita teknologisia työkaluja. Vaikka käännöstyön suorittaakin ihminen, on työstä riippuen rinnalla hyvä olla esimerkiksi käännösmuisti, joka sujuvoittaa ja nopeuttaa käännöstyötä, sekä auttaa laadun tarkistamisessa.
9. Nopea toimitusaika: Selvitä, kuinka nopeasti yritys pystyy toimittamaan käännöksesi. Valmiin käännöksen toimituspäivä ilmoitetaan ennen työhön ryhtymistä. Auktorisoimattomat eli “tavalliset” käännökset toimitetaan näppärästi sähköisesti. Huomioithan, että auktorisoidun kääntäjän vahvistamat käännösasiakirjat on toimitettava aina myös postitse, sillä ainoastaan paperinen versio on laillisesti pätevä. Tällöin käännösprojektin aikataulussa tulee ottaa huomioon postin oma aikataulu ja mahdolliset viivästykset (postin ruuhka-ajat, postinjakopäivät).
10. Koulutus ja sertifikaatit: Tarkista, tarjoaako käännöstoimisto sertifioituja käännöksiä tai onko se liittynyt alan ammattiliittoihin. Mm. koulutustodistukset tarvitsevat lähes poikkeuksetta auktorisoidun käännöksen riippuen tietenkin siitä, kuka tai mikä taho on käännöksen vastaanottaja. Laillisesti vahvistetun käännöstyön laatimista varten kääntäjällä on oltava Opetushallituksen ylläpitämä voimassa oleva oikeus toimia auktorisoituna kääntäjän kyseisessä kieliparissa. Voit lukea lisää auktorisoiduista käännöksistä täältä: https://konjunktuuri.fi/laillisesti-patevat-kaannokset-konjunktuurista-kesallakin/

Käännöspalvelun hinta

Käännöstoimistojen hinnoittelu vaihtelee huomattavasti projektin laajuudesta, käännettävän tekstin vaikeusasteesta, käännettävästä kielestä ja vaaditusta aikataulusta riippuen. Yrityksille ja yksityishenkilöille on tärkeää tietää, mistä käännöspalvelu hinta koostuu.

• Sivumäärä tai sanamäärä: Useimmat käännöstoimistot hinnoittelevat palvelunsa joko sanakohtaisesti tai sivumäärän mukaan. Mitä pidempi teksti, sitä korkeampi hinta.
• Kielen harvinaisuus: Joidenkin kielten käännökset voivat olla kalliimpia, erityisesti jos kyseisen kieliparin osaajia on vähemmän tarjolla. Yleisemmät kielet, kuten englanti ja espanja, voivat olla edullisempia kuin harvinaisemmat kielet, kuten norja tai unkari.
• Erikoisalat: Oikeudelliset, tekniset ja lääketieteelliset käännökset ovat yleensä muita tekstilajeja kalliimpia, koska niiden kääntäminen vaatii erikoisosaamista ja tarkkuutta. Esimerkiksi lääketieteellisissä teksteissä kääntäjän on hallittava lääketieteelliset termit ja niiden lyhenteet.
• Aikataulu: Kiireelliset käännökset voivat tulla kalliimmiksi, koska ne vaativat kääntäjiltä usein pidempää työaikaa. Kiireellisimpien toimeksiantojen myötä kääntäjä saattaa joutua pidentämään työpäiväänsä, mutta varaamaan silti tarvittavan ajan käännöksen laadunvalvontaan.

Kun valitset käännöstoimistoa, on suositeltavaa pyytää tarjous, joka erittelee selkeästi käännöspalvelun hinnan. Näin yritykset ja yksityishenkilöt voivat tehdä harkitun päätöksen palvelun hinta-laatusuhteesta.

Kun pyydät meiltä tarjousta tekstistäsi, laitathan käännettävän aineiston liitteeksi, niin palaamme sinulle sähköpostitse asiaan lisätietojen kera.

Lopuksi

Käännöstoimiston valinta on tärkeä päätös niin yrityksille kuin yksityishenkilöille. Käännöspalvelu ei ole vain sanasta sanaan kääntämistä, vaan siihen kuuluu myös kulttuuristen nyanssien ja asiayhteyksien ymmärtäminen. Käännöstoimistot tarjoavat monipuolisia palveluita, joista jokainen on räätälöitävissä asiakkaan tarpeiden mukaan. Laatua kannattaa vaatia. Käännöspalvelun hintaan vaikuttavat useat tekijät, kuten käännettävän tekstin laajuus, vaikeusaste, käännettävät kielet ja aikataulu.

Kun etsit sopivaa käännöstoimistoa, on hyvä aloittaa tutustumalla käännöstoimiston verkkosivuihin (mm. referenssit, yhteystiedot, ohjeistukset) ja ottaa huomioon käännöstoimiston tarjoamat palvelut, laadun varmistus, asiakaspalvelu ja käännöspalvelun hinta. Näin varmistat, että saat juuri sinun tarpeisiisi sopivan, laadukkaan lopputuloksen.

Hyvän käännöstoimiston henkilökunta avustaa mieltäsi askarruttavissa asioissa, joten heidän puoleensa kannattaa ehdottomasti kääntyä, mikäli käännöspalvelusta herää kysyttävää. Me Konjunktuurissa toimimme asiakaslähtöisesti ja viestimme myös kääntäjiemme kanssa paljon pitäen lukua jokaisen kääntäjän erityisosaamisesta ja aikatauluista.

Edellisessä blogikirjoituksessani käsittelin työn imua. Työn imulla tarkoitetaan positiivista työssä koettavaa tunne- ja motivaatiotilaa, jossa työntekijä kokee olevansa tarmokas, työlleen omistautunut ja arvostettu. Mitä sitten voi tehdä tunteakseen työn imua? Helposti voisi ajatella, että työn imun ja työhyvinvoinnin taustalla olevat tekijät ovat vain työantajan vastuulla, ja ettei työntekijä itse voi niihin mitenkään vaikuttaa. Totta toki on, että työnkuva sekä yrityksen johdon toiminta ja päätökset ovat merkittävässä roolissa työssä viihtymisen ja työhyvinvoinnin taustalla, mutta myös työntekijä itse voi tehdä paljon sen eteen, että oma työ tuntuisi mielekkäämmältä.

Mitä työn tuunaaminen on?

Työn muokkaamista itselleen mielekkäämmäksi kutsutaan työn tuunaamiseksi. Työn tuunaaminen haastaa johtamismallin, jossa työ organisoidaan pelkästään ylhäältä alaspäin niin, että “johtajat johtaa ja duunarit duunaa”. Työn tuunaamisessa katsotaan työn tekemistä alhaalta ylöspäin: työntekijä tai tiimi pysähtyy pohtimaan mitä asioita työpaikalla voitaisiin tehdä työn kuormituksen vähentämiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Työn tuunaamisessa pyritään omaksumaan uusia näkökulmia työn tekemiseen; avaamaan omaa ajattelua ja lisäämään tai korostamaan omassa työssä niitä asioita, jotka lisäävät omaa innostusta ja iloa työn tekemisestä. Työtä tuunattaessa työntekijä itse on siis aktiivisessa roolissa oman työinnostuksensa herättelemisessä ja säilyttämisessä. Ideana ei ole muuttaa työtä sinänsä, vaan muokata työtehtävien osia ja toimintatapoja.

Psykologian tohtori ja työhyvinvoinnin kouluttaja Marjo Pennonen pohtii työntekijän vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan kirjassaan Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin. Vaikka moni eri taho ja tekijä osaltaan vaikuttavat työhyvinvointiin, kannattaa hänen mukaansa työntekijän itse ottaa vastuuta niistä asioista, joihin hänellä on vaikutusmahdollisuuksia. Omilla pienillä arkisilla valinnoilla, asenteilla ja toimintatavoilla jokainen työntekijä voi itse vaikuttaa omaan fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiinsa sekä omaan työssäjaksamiseensa. Yksittäisen työntekijän hyvinvoinnin kautta vaikutus laajenee parhaimmillaan koko työyhteisön ilmapiiriin.

Miten työtä tuunataan?

Työtehtävistä ja yrityskulttuurista riippuu, kuinka paljon konkreettisia muutoksia työhön on mahdollista tehdä. Useimmissa työtehtävissä on kuitenkin mahdollista ainakin jossakin määrin vaikuttaa esimerkiksi työn sisältöön, työtehtävien järjestykseen tai työtapoihin.

Työn tuunaamisesta ja oman työhyvinvoinnin lisäämisestä on kirjoitettu paljon sekä tutkimustietoa että self help –oppaita. Saatavilla on myös runsaasti erilaisia verkkoartikkeleita ja blogikirjoituksia.  Esimerkiksi työeläkeyhtiö Elon ja vakuutusyhtiö Fennian verkkoartikkeleissa annetaan vinkkejä oman työn tuunaamiseen. Voit aloittaa työn tuunaamisen esimerkiksi pohtimalla näitä asioita:

• Lähde liikkeelle itsestäsi. Pysähdy miettimään, mistä työsi oikeastaan koostuu, miten sitä teet ja kenen kanssa olet työsi kautta tekemisissä. Mitkä asiat energisoivat työssäsi eniten? Mistä työsi osa-alueesta haluaisit oppia lisää? Kenen kanssa ja miten tehty yhteistyö motivoi sinua? Samalla on hyvä tarkastella, mikä tekee työstä raskasta ja turhauttavaa.
• Lisää tunnistamiasi hyviä asioita. Suunnittele havaintojesi pohjalta, miten voisit tuunata työtäsi. Mitä haluat tehdä enemmän ja mitä tulisi tehdä, jotta hyvien asioiden osuus työssä kasvaa? Voitko vähentää rasittavia puolia tai löytää niihin ratkaisuja? Ravistele rutiineja: tee työtehtävät uudessa järjestyksessä, kokeile eri työympäristöjä ja pidä etätyöpäiviä, jos se on mahdollista (tai toimistopäiviä, jos työskentelet pääasiassa etänä).
• Mieti oman työsi tarkoitusta ja merkitystä. Tiedätkö, miksi työtehtäväsi on olemassa? Kun sinulla on käsitys siitä, miten tehtäväsi täydentää suurempaa kokonaisuutta, työn merkityksellisyyden tunne kasvaa.
• Keskity positiiviseen. Pyri hahmottamaan työsi todellinen merkitys ja ole panoksestasi ylpeä. Myönteiset kokemukset kasvattavat psykologista pääomaa, uskoa omiin kykyihin sekä resilienssiä.
• Panosta läsnäoloon ja kommunikaatioon. Pyydä lisää palautetta esihenkilöltäsi ja poimi uusia ideoita työkavereiltasi. Käy lounaalla uusien ihmisten kanssa ja sovi sähköpostiketjun sijaan tapaaminen. Keskustele, kuuntele ja jaa onnistumisia.
• Uskalla kokeilla! Työn tuunaaminen vaatii uusia näkökulmia sekä rutiinien rikkomista kokeiluilla ja muutoksilla. Hae työstösi oppimisen kokemuksia, ota haltuun uusia projekteja ja rooleja tai toimi mentorina kollegallesi. Epämukavuusalueelta voi löytyä positiivisia yllätyksiä! Uudet taidot voivat ehkäistä työssä leipiintymistä, vahvistaa innostusta ja tarjota mahdollisuuksia oman työnkuvan laajentamiseen tulevaisuudessa.
• Muista, että työn tuunaaminen ei ole itsekästä. Suurin osa meistä on jäsen työyhteisössä. Se, että voit itse paremmin, ei tarkoita muiden voivan huonommin. Työn tuunaamisessa on kyse fiksummasta tekemisestä, josta hyötyvät myös muut ympärilläsi. Muista, että yksilön hyvinvointi vaikuttaa koko tiimin tai työyhteisön hyvinvointiin.
• Työtä voi tuunata myös porukalla. Yhdessä keskustelemalla saattaa löytyä vaihtoehtoja paremmille toimintatavoille ja hyvinvoinnin kehittämiselle.

Työn tuunaamisen monet muodot

Työn tuunaaminen voi eri organisaatiossa, eri tilanteessa ja eri työntekijöille merkitä hyvinkin erilaisia asioita. Erikoitutkija Piia Seppälä antaa esimerkkejä työn tuunaamisesta Työterveyslaitoksen nettisivuilla julkaistussa blogikirjoituksessaan. Hänen mukaansa jokainen voi vahvistaa oman työnsä imua vaikuttamalla siihen, millaisia tehtäviä, tilanteita ja kohtaamisia työpäivään sisältyy. Niinkin arkipäiväinen asia kuin se, kenen kanssa viettää lounas- tai kahvitaukonsa, voi hänen mukaansa vaikuttaa päivittäiseen työn imuun. Seppälän mukaan yhdelle työn tuunaaminen voi olla sitä, että rauhallisen työpäivän aikana tekee jonkin varsinaiseen työnkuvaansa kuulumattoman työtehtävän ja pääsee näin hyödyntämään osaamistaan monipuolisesti. Toiselle taas työn tuunaaminen voi olla sitä, että tarkastelee omia työtapojaan uudesta näkövinkkelistä ja pohtii, onko nykyinen toimintatapa se paras ja toimivin. Kolmas käy pyytämässä työkavereilta palautetta työnteostaan ja neljäs tarkastelee ja tunnistaa työpäivänsä aikasyöpöt ja opettelee priorisoimaan tekemisiään.

Miten tukea työntekijää työn tuunaamisessa?

Työn tuunaaminen on lähtökohtaisesti työntekijöistä ja tiimeistä kumpuavaa, mutta ilman esihenkilöiden ja johdon tukea ei esiin nousseiden tuunausideoiden kanssa päästä puusta pitkälle. Kaikkia työntekijöiden ideoita ei tietenkään aina voi toteuttaa ainakaan sellaisenaan, mutta jos työntekijöillä on esittää ajatuksia ja ideoita oman työnsä tuunaamisesta, olisi niihin hyvä suhtautua lähtökohtaisesti positiivisesti. Ajatusten ja kehitysideoiden esiintuominen kertoo siitä, että työntekijä on kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan sekä työnsä kehittämisestä. Johto voi auttaa kohdistamaan kiinnostuksen ja innostuksen oikeaan suuntaan ja jalostamaan sen toteutuskelpoisiksi ideoiksi. Ehkäpä yhteisillä pohdinnoilla olisi mahdollista löytää molemmille osapuolille mielekkäitä kehityskohteita? Tai toisiko koko tiimin ottaminen mukaan prosessiin laajempaa näkökulmaa ja lisää ideoita? Avoimella mielellä, halulla luoda vuoropuhelua ja kuunnella työntekijöitä heitä koskevissa asioissa ollaan jo hyvässä alussa luomassa innostavaa ja energisoivaa yrityskulttuuria.

Lähteet ja linkit

Työeläkeyhtiö Elon artikkeli  Jari Hakasen vinkit työn tuunaamiseen.

Vakuutusyhtiö Fennian artikkeli  Työn tuunaamisella inspiraatiota ja energiaa arkeen.

Harju, Lotta; Aminoff, Merike; Pahkin, Krista ja Hakanen, Jari. Työn tuunaajan käsikirja. Työterveyslaitos, 2015. Ladattavissa osoitteesta https://www.ttl.fi/file-download/download/public/2563 .

Työpiste-verkkolehti 31.7.2024. Työn merkityksellisyys kannattelee, mutta työn ei tarvitse olla elämää suurempaa

Seppälä, Piia. Blogikirjoitus 25.03.2019 Tuunaa työtä – sekä yksin että yhdessä!

Minulla on ollut ilo ja onni työskennellä useissa erilaisissa työtehtävissä ja työpaikoissa tähänastisen työurani aikana. Syitä työpaikkojen vaihtumiseen on ollut yhtä monta kuin uusia alkujakin. Kokemukset monenlaisista työtehtävistä sekä erilaisista organisaatioista ja johtamistavoista ovat saaneet minut pohtimaan syitä ja seurauksia oman – ja myös työkavereiden – työssä viihtymisen ja työhyvinvoinnin taustalla. Asiaa koskevilla tutkimusretkilläni olen törmännyt usein termiin työn imu. Mitä se oikein on ja voiko se vaikuttaa siihen, miksi jossakin työpaikassa työntekijät viihtyvät ja voivat hyvin ja toisessa eivät?

Työ imu on myönteinen tunne- ja motivaatiotila

Usein työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, jossa työntekijä kokee olevansa työssään tarmokas ja työlleen omistautunut. Työn imua kokevat työntekijät ovat innostuneita työstään, nauttivat työn tekemisestä ja kokevat työnsä ja työpanoksensa merkitykselliseksi. He sitoutuvat työhönsä, auttavat työkavereitaan ja tartuttavat työn imua myös työyhteisöönsä. Lisäksi he kokevat työn parantavan elämänsä laatua ja ovat kaiken kaikkiaan onnellisempia kuin muut työntekijät.

Tutkimusprofessori Jari Hakanen tarkastelee työn imua kirjassaan Työn imu. Hänen mukaansa työn imu näkyy myönteisenä ja energisenä toimintana työssä. Siihen sisältyvä energisyyden ja omistautumisen kokemus tuottavat hyvinvointia ja onnellisuutta työntekijälle ja sitä myötä enemmän aloitteellisuutta ja parempia tuloksia työssä. Työn imua kokevat voivat tartuttaa työn imua muihinkin ja parhaimmillaan koko tiimin suoritus voi parantua. Työn imua kokevat ovat usein muita terveempiä ja työkykyisempiä, jolloin he voivat suunnata enemmän voimavarojaan ja osaamistaan työhön. Työn imussa toimii myös vastavuoroisuuden periaate: kun työolot ja johtaminen synnyttävät työn imua, haluaa työntekijä tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla.

Koko organisaation asia

Työn imun kokemisen positiiviset vaikutukset eivät pääty työntekijään. Työn imulla on monia myönteisiä seurauksia paitsi työntekijälle itselleen myös organisaatiolle, jossa hän työskentelee. Työn imu merkitseekin paitsi hyvinvointia työntekijälle myös positiivisempaa työilmapiiriä sekä parempaa tuottavuutta yritykselle. Tutkimuksissa on todettu työn imulla olevan yhteys esimerkiksi yritysten tulosmittareihin (tuottavuus, tulos, asiakastyytyväisyys) sekä työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen ja tapaturmiin.

Miten työn imua voi lisätä?

Lienee sanomattakin selvää, että jokaiselle työntekijälle työn imu syntyy ja koostuu eri asioista. Lisäksi työn imun kokemiseen vaikuttavat tekijät muuttuvat ja kehittyvät työuran edetessä. Ei kuitenkaan syytä huoleen, sillä sekä työntekijä että työnantaja voivat edistää ja ylläpitää työn imua monin keinoin. Pitkälle pääsee jo sillä, että asiaan aletaan kiinnittää huomiota, ja että sekä työntekijä että työnantaja ovat valmiita katsomaan asioita avoimesti ja tekemään muutoksia, joilla työn imua voidaan työpaikalla lisätä.

Työntekijä voi aloittaa pohtimalla mitkä asiat ja millaiset työtehtävät saavat aikaan tai lisäävät omaa innostusta työssä. Kun innostuksen lähteet ovat selvillä, voi jatkaa miettimällä, mitä itse voisi tehdä innostuksen ja oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tällöin puhutaan työn tuunaamisesta. Apuna voi käyttää esimerkiksi Työn imu -testiä ja Työn tuunaajan käsikirjaa, jotka molemmat löytyvät Työterveyslaitoksen internetsivuilta. Joskus on tarpeen tarkastella ja tunnistaa mahdolliset omalle hyvinvoinnille haitalliset lukittuneet ajattelutavat ja pyrkiä pienin tietoisin askelin avaamaan niitä. Muista myös riittävä palautuminen ja työpaikan ulkopuolisten tekijöiden vaikutukset omaan työssäjaksamiseen.

Entäpä työnantaja sitten, miten yrityksen johto ja esihenkilöt voivat edistää työn imun tuntemista organisaatiossaan? Aika ajoin työpaikalla olisi hyvä pysähtyä yksin ja yhdessä pohtimaan asioita, jotka innostavat ja energisoivat työyhteisöä. Mielenterveysseuran mukaan työn imun kokemusta voidaan lisätä vahvistamalla työhön liittyviä voimavaroja, jotka auttavat työntekijää onnistumaan ja synnyttävät halua tehdä työ hyvin.  Työhön liittyvät voimavarat voidaan jakaa karkeasti neljään eri kategoriaan:

• Työtehtäviin liittyviä voimavaroja ovat työn palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus. 
• Työn järjestämiseen liittyviä voimavaroja ovat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeys sekä työaikojen joustavuus. 
• Työyhteisön vuorovaikutukseen liittyviä voimavaroja ovat esihenkilön ja työyhteisön tuki, oikeudenmukaisuus ja johtamisen selkeät käytännöt, arkinen huomaavaisuus, ystävällisyys, palaute ja arvostus sekä muiden kokema työn imu.
• Organisaatioon liittyviä voimavaroja ovat työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat, työpaikan ilmapiiri sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt. 

Monet työn voimavarat ovat ilmaisia, suhdanteista riippumattomia ja niitä voi koska tahansa työyhteisössä kehittää ja parantaa entisestään. Oman työelämäkokemukseni perusteella työn imuun ja työntekijöiden hyvinvointiin sekä positiivisen yrityskulttuurin rakentamiseen panostaminen ovat investointeja, jotka pitkässä juoksussa antavat yritykselle enemmän kuin ottavat.

Lähteet ja linkit:

Työn imu -testi: https://www.ttl.fi/tyon-imu-testi#no-back

Hakanen, Jari. Työn imu. Työterveyslaitos, 2011.

Harju, Lotta; Aminoff, Merike; Pahkin, Krista ja Hakanen, Jari. Työn tuunaajan käsikirja. Työterveyslaitos, 2015.

Työterveyslaitoksen internetsivut https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu.

Mielenterveysseuran internetsivut https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/.

Ennen kuin pari vuotta sitten tutustuin kansainvälisen liikkuvuuden maailmaan, olin siinä käsityksessä, että ulkomaan työmatkalle riittävät passi, hammasharja, puhtaat kalsarit ja iloinen mieli.

Edellä mainitut toki ovat tarpeellisia ja iloinen mieli auttaa aina pitkälle, mutta usein paljon muutakin tarvitaan.

EU:n alueella on voimassa ns. Lähetetyn työntekijän EU-direktiivi, joka ohjaa työnantajan tekemään ilmoituksen toisen EU-maan työviranomaiselle silloin, kun on lähettämässä työntekijänsä sinne töihin, lyhyellekin matkalle. Joissain maissa ilmoitus onnistuu ihan simppelillä verkkolomakkeella, toisaalla taas tiedossa voi olla päiviä kestävä ja byrokratian huippuja hipova prosessi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, Ruotsissa se on SWEA, Tanskassa RUT ja Ranskassa SIPSI. Myös Suomeen muualta tulevien työmatkalaisten tulee tehdä omansa, täällä se taitaa olla ihan vaan ”Ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä”.

Jokainen EU-maa saa toistaiseksi määrittää prosessinsa itse. Tästä johtuen jokaisen maan vaatimukset on aina tarkistettava hyvissä ajoin erikseen. Tämän voi yksinkertaisimmin tehdä surffaamalla paikallisen työviranomaisen sivuille ja jos lykästää, tieto on selkeästi englanniksi. Tieto saattaa kuitenkin olla vain paikallisella kielellä ja lakitekstin muodossa.

Silloin voi helposti tulla mieleen kysymys, että onko tätä nyt pakko tehdä kun menee näin vaikeaksi? Voin vastata sinulle valmiiksi että kyllä on. Tai vähintään tulee ainakin varmistua siitä, että juuri sen maan viranomainen ei vaadi ilmoitusta juuri siitä työstä, jota menette sinne tekemään. Pahimmillaan kohdemaa voi langettaa tuntuvat sakot ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä ja jatkossa työskentely kyseisessä maassa voi olla haasteellisempaa.

Seuraavaksi saatat miettiä, että no mistä ne sitä tietää, jos käydään nopea keikka tekemässä ihan muina turisteina? Ihan suoraan sanottuna eivät aina tiedäkään, mutta mielestäni riski ei ole ottamisen arvoinen. Kunkin maan työviranomaiset tekevät tarkastuksia paikallisiin yrityksiin ja se voi olla osumatta tai sitten osua kohdalle paitsi silloin kun siellä ollaan, myös pitkään sen jälkeen. Joissain maissa myös yritykset vaativat todisteen tehdystä ilmoituksesta ennen kuin saa mennä suorittamaan sovitun työn.

Jos tuntuu siltä, että teidän yrityksessänne kenelläkään ei ole aikaa perehtyä EU-maiden ilmoituskäytäntöihin ja niiden toteuttamiseen, meillä täällä Konjunktuurilla on asioista jo aika hyvä käsitys. Tarvittaessa selvitämme ilmoitusvelvoitteet ja hoidamme byrokratian puolestanne. Apu on vain puhelinsoiton päässä.

Konjunktuurilla on pitkä historia ulkomaankaupan asiakirjoista, kuten Euroopan unionin yleisistä alkuperätodistuksista (Certificate of Origin), ATA Carnet -tulliasiakirjoista, kauppalaskujen vahvistuksista sekä muista erityistodistuksista. Nykyisin nämä ulkomaankaupan kaupan asiakirjat voi hakea pääasiassa suoraan Kuopion kauppakamarista, mutta Konjunktuuri vastaa Varkauden kauppakamariosastona edelleen täysin ATA Carnet -asiakirjojen myöntämisestä.

Mitä hyötyä ATA Carnet’sta on ja miten sitä haetaan?

ATA Carnet on kansainvälinen tulliasiakirja – ikään kuin passi tavaroillesi väliaikaisessa viennissä. Sen avulla yritys voi viedä tavaroita sopimukseen liittyneisiin maihin tulli- ja verovapaasti korkeintaan yhden vuoden ajaksi. Sopimusmaita on tällä hetkellä noin 80. Vietävät tavarat voivat olla kaupallisia tavaranäytteitä, ammatinharjoittamisvälineitä tai näyttelytavaroita, joista esimerkkejä ovat mm. koneet ja laitteet, työkalut, soittimet, korut ja taideteokset. ATA Carnet korvaa muut vientiasiakirjat, kauttakuljetusasiakirjat ja väliaikaisessa vientimaassa tarvittavat tulliasiakirjat, mikä säästää vientiyrityksen aikaa ja kustannuksia. ATA Carnet’ta ei voida kuitenkaan käyttää, kun tavaroita viedään jalostettavaksi tai korjattaviksi, tai jos vietävät tavarat eivät palaudu enää takaisin.

Kaikki lähtee liikkeelle asiakkaan yhteydenotosta: saamme tiedon mihin maahan yritys on tavaraa viemässä, mistä syystä ja milloin sekä siitä, kuka tavaran kanssa kulkee ja esittää ATA Carnet’n eri maiden tullitoimipaikoissa. Ohjaamme asiakkaan täyttämään ATA Carnet -hakemuksen ja neuvomme häntä mahdollisista kohdemaahan liittyvistä erityisvaatimuksista. Esimerkiksi Yhdysvallat ei hyväksy tavaran käyttötarkoitukseksi ’näyttelytavaroita’ lainkaan ja Intiassa näyttelytavarat taas saavat olla ATA Carnet’lla vietynä lähtökohtaisesti vain kuusi kuukautta.

Siirtymä sähköiseen eATA Carnet -tulliasiakirjaan

Tällä hetkellä prosessin tuotoksena on edelleen fyysinen asiakirjanippu, joka tulee esittää eri maiden tulleissa aina rajanylityksissä. Viejäyrityksen on huolehdittava, ett ATA Carnet leimataan oikeaoppisesti jokaisessa tarvittavassa tullitoimipaikassa ja että tavarat saapuvat takaisin EU-alueelle siinä kunnossa, kuin ne täältä poistuivatkin. ATA Carnet on kuitenkin digitalisoitumassa ja kauppakamareissa siirrytään hiljalleen sähköiseen eATA-järjestelmään, mikä helpottaa väliaikaisen viennin prosessia entisestään. Tulevaisuudessa ATA Carnet’n sähköisen version voi esittää tullitoimipaikassa älypuhelinsovelluksen avulla, mikä tekee tulliasiakirjan käsittelystä haltijalle vaivattomampaa. Myös tullivirkailijoiden merkinnät tulevat siirtymään suoraan sähköiseen tietokantaan reaaliaikaisesti.

Kollegamme Anne Hatanpää Keskuskauppakamarista onkin kirjoittanut digitalisoituvasta ATA Carnet’sta blogipostauksen, jossa on lisää hyödyllistä lisätietoa: https://kauppakamari.fi/blogi/digitalisoituva-ata-carnet-tulliasiakirja-on-helpottanut-60-vuotta-valiaikaista-vientia/

Lisätietoa löytyy myös: atacarnet.fi, iccwbo.org/business-solutions/ata-carnet

Vuonna 2014 olin tradenomiksi valmistumisen kynnyksellä ja pistänyt kaiken peliin havitellessani Konjunktuurin tulevaisuuden toimistotyöntekijän pestiä. Ja kuten arvata saattaa, onnistuin nappaamaan paikan ja avasin Konjun toimiston oven kyseisen vuoden toukokuussa. Ensimmäisistä päivistä mieleen on jäänyt Pääkkösen Annen arvio siitä, kuinka minulle kaavailtujen työtehtävien täydelliseen sisäistämiseen tulisi kulumaan ainakin vuosi. Taisin silloin hieman hymähtää tälle melkoisen pitkältä tuntuvalle aikataululle, mutta totuus (ja naama) valkeni pian, kun vauhtiin päästiin.

Konjunktuuri on kautta aikojen ollut hyvin monipuolinen yritys ja Konjun toimistolta käsin on hoidettu työtehtäviä laidasta laitaan toimialasta riippumatta. Tämän mallin mukaisesti myös minua nuorena työntekijänä lähdettiin ohjaamaan. Aloitin työt käännös- ja tulkkauskoordinaattorina, joka nappaili toisella kädellä parinkin eri puhelinvaihteen puhelut. Lisäksi asiakasyrityksemme vierasvastaanotto kuului minun hommiini. Aika pian sain myös ensimmäisen oman asiakasyrityksen, jonka toimistolla aloin vierailla pari kertaa viikossa hoitaen taloushallintoa. Pääsin tätä kautta osaksi toimistomme laajempaa talous- ja palkkahallintotiimiä, ja sen myötä hoitamieni asiakkaiden kirjo laajeni. Oli otettava koppia monista eri järjestelmistä sekä hallittava myös perinteinen paperinen taloushallinto, jossa kirjanpitoaineistotkin niputettiin fyysisesti käsin arkistohaarukoihin. Lisäksi otin aika ajoin vastaan projektiluonteisia asiakastöitä, joiden kautta toimme helpotusta asiakasyritysten ruuhkahuippuihin. Piti olla yhtä aikaa siellä täällä – ja sehän tälle multitaskaajalle sopi.

Työ tehtiin usein nimenomaan paikan päällä asiakkaan tiloissa, eikä etätyömahdollisuuksia vielä silloin hyödynnetty tai edes tunnettu monessakaan pk-yrityksessä. Siitä viitisen vuotta eteenpäin tilanne olikin sitten aivan toinen – kaikkialla, koska iso K. Pandemian myötä pääsin toden teolla kokemaan, mitä sanahirviö digitransformaatio ja sähköistyminen käytännössä tarkoittivat Konjunktuurin sekä asiakasyritystemme kohdalla. Koen, että tekniikan aallonharjalla surfailevana diginatiivina toin kaivattua apua ja tukea, jotta työt onnistuttiin raivaamaan sähköisiä kaistoja pitkin kotikonttoreihin ja tärkeät liiketoiminnanprosessit pysyivät käynnissä. Melkoinen kokemushan se oli, mutta kuten kriiseistä yleensä, niin myös pandemiasta jäi kaiken ikävän jälkeen käteen jotain hyvääkin; etätyö, joka on tullut jäädäkseen tuoden uusia mahdollisuuksia esimerkiksi työntekijäresursseja ajatellen. Etätyö toi joustavuutta myös omaan työhöni Konjunktuurilla ja asiakaskenttämme on laajentunut.

On mahdotonta lähteä luettelemaan kaikkia työtehtäviäni Konjunktuurilla, koska niitä on ollut vuosien varrella valtava määrä. Viikko on saattanut alkaa asiakkaan myynti- ja ostoreskontraa hoitamalla, toisena päivänä on voitu tehdä matkavarauksia, kolmantena vaihtaa roolia Kuopion kauppakamarin puolelle ja laatia asiakkaalle ATA Carnet -asiakirjan väliaikaista vientiä varten. Seuraavaksi olen voinut lähteä ”keikalle” asiakkaan luokse (kuten meillä Konjulla on tapana sanoa) milloin mihinkin tehtäviin – joskus jopa kahvilatöihin ruuhkahuippuja tasoittamaan. Viikko on voinut päättyä oman toimistomme kehittämiseen tai vaikka edustustehtäviin. Päivät ovat olleet harvoin samanlaisia ja olen säännöllisesti saanut hypätä tuntemattomaan. Lisäksi kansainvälisyys on ollut tiukasti mukana kaikessa, mitä Konjunktuurin y-tunnuksen alla on tehty. Minun urapolullani se on tarkoittanut käännös- ja tulkkaustöiden koordinoimista, vientiasiakirjoja, matkavarauksia ja kansainvälisiä asiakkaita ylipäätään. Viimeisimmäksi olen toiminut kansainvälisen liikkuvuuden parissa selvittäen ulkomaille suuntautuvien työmatkojen byrokratian kiemuroita.

Tyypilliseen Konjun tapaan toimia on kuulunut myös se, että moni työtehtävä lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeesta, johon vastataan luomalla heidän näköisensä palvelukokonaisuus. Ja näistä räätälöidyistä yhteistyökuvioista on muodostunut usein hyvin pitkiä. Ja ihmekös tuo, kun priimaa jälkeä on päässyt tulemaan.  Juuri nämä vaihtelevat ja hetkittäin jopa yllättävät työtehtävät ovat pitäneet huolen siitä, ettei minun ja Konjun välisen suhteen kipinä ole päässyt sammumaan. Olen saanut kehittää osaamistani jatkuvasti ja työtehtävät ovat tukeneet omia mielenkiinnonkohteitanikin. Viimeisin haltuun ottamani vastuualue koski Varkauden toimistomme team leader -tehtäviä, jotka ovat tuoneet viimeisen yhdeksän kuukauden aikana eteeni kaikenlaista uutta niin omalta mukavuusalueeltani kuin sen ulkopuoleltakin. Olen hyvin kiitollinen Konjunktuurin johdolle sekä tiimille tästä luottamuksesta ja koen esihenkilökokemuksen jättäneen edes pienen untuvasulan hattuuni tulevaisuutta ajatellen.

Ja mikä tärkeintä, yksin en ole tätä uramatkaani Konjulla tehnyt. Konjunktuurin työyhteisö on ollut minulle kuin toinen perhe. Konjunktuurin perustaja ja yrittäjä Anne Pääkkönen on tarjonnut aivan työsuhteeni alusta alkaen kullanarvoisia yrittäjänaisen oppeja, sparrannut oikeaan suuntaan sekä antanut täyden tukensa työntekijänä kehittymiselle. Samanlaisella lämmöllä ja energialla toimistoomme astelivat myös uudet yrittäjämme Atte ja Erik muutama vuosi sitten. Lisäksi tiiviit työtiimit mahtavine persoonineen ovat olleet onnistuneiden sekä naurua täynnä olevien työpäivien suola.

Eritoten ilman työpariani en olisi saavuttanut kaikkea tätä, mistä saan olla nyt ”vanhana” konjulaisena ylpeä. Tuolloin vuonna 2014 minun kanssani samaan aikaan työnsä aloitti käännösalaa opiskeleva Sanna, jonka kanssa muodostimme heti ensimmäisistä päivistä alkaen voittamattoman ”tutkaparin”. Meidän molempien työkokemukset, koulutukset sekä vahvuudet klikkasivat loistavasti yhteen toisiaan täydentäen. Olemme Sannan kanssa päässeet onnekkaina todistamaan sen, millaista on löytää työelämässä se ”perfect match”. On äärettömän helppoa ja innostavaa ryhtyä työhön kuin työhön, kun oma työpari ymmärtää asiat puolesta sanasta tai jopa eleestä. Kun toisen näkemykset ovat yhtä arvokkaita kuin omat, tai kun oivalluksen lamppu syttyy molemmilla täysin samaan aikaan. Onpa taidettu työn lomassa aloittaa jokunen biisikin yllättäen stereona laulaen. Great minds think alike! Ei ole siis mikään ihme, että näimme Sannan kanssa yhdessä myös yhdeksän vuoden konjulaisuuden rajapyykin viime toukokuussa. Pitkä aika nykypäivän työmarkkinoilla! 💪

Konjunktuuri on ollut kohdallani enemmän kuin työnantaja. Kuitenkin, kolme vuotta sitten aloittamani energiatekniikan insinööriopinnot ovat tuoneet tulevaisuuden suunnitelmiini uutta väriä ja suuntaa, ja uusia ovia on alkanut aueta ympärilläni. Näin ollen tyhjennän haikeana työpisteeni 31.8. ja suuntaan tutkimaan tekniikan alan vielä hieman tuntemattomia urapolkuja. Wish me luck!

Suuren suuri kiitos kaikille, joiden kanssa olen päässyt tekemään töitä ja yhteistyötä, tai ihan vain törmäämään Konjunktuuri-vuosinani! 🧡🙏

Viime vuosina suomalaisten yritysten asema kansainvälisessä kaupankäynnissä on ollut vahvempi kuin koskaan, eikä loppua kasvulle näy! Esimerkiksi vuonna 2021 Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin tilastojen mukaan noin 68,8 miljardia euroa. Palvelujen viennin arvo oli samaisena vuonna puolestaan noin 27,8 miljardia euroa. Kauppaa tehtiin EU-maiden lisäksi esimerkiksi Aasiaan, Yhdysvaltoihin ja Venäjälle. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2022.)

Pysyäkseen monikansallisen asiakaskunnan saavutettavissa kieliosaamisen merkitys korostuu. Nettisivut ovat yritykselle tärkeä väylä asiakkaiden kanssa viestimiseen, miksi onkin erityisen tärkeää, että sivustolta löytyvä tieto on luettavissa myös sivuston vieraskielisille vierailijoille. Kun sivustolla on tekstisisältöä usean välilehden ja jopa tuhansien sanojen verran, voi materiaalin kääntäminen vieraalle kielelle ymmärrettävästi ja kieliopillisesti oikein olla aikamoinen haaste. Erilaiset käännössovellukset ovat näppäriä apuvälineitä, mutta eivät useimmiten tarjoa luotettavia käännöksiä pitkistä tekstikokonaisuuksista. Harvalla yrityksellä on myöskään resursseja ja ammattiosaamista kääntää nettisivut vieraalle kielelle itse, vaikka monesti omatoimisesti kääntämällä projektin kustannusten ajatellaan jäävän pienemmiksi. Nettisivujen käännöstyössä kannattaakin kääntyä suosiolla ammattilaisen puoleen.

Huippukäännöksen tunnusmerkit

Onnistunut käännös on kieliasultaan moitteetonta ja helppolukuista. Se välittää lähtötekstin asiasisällön lukijalle säilyttäen samalla alkuperäisen tekstin vivahteet ja sävyn. Erityisesti verkkosivuja kääntäessä onkin tärkeää, että kääntäjä tuntee asiakasyrityksen toimialalle ominaisen sanaston perusteellisesti. Myös nettisivujen funktio ja kohderyhmä tulee ottaa hyvin huomioon – ovatko sivut paitsi informatiiviset, myös myyvät? Yhteistyö asiakkaan ja kääntäjän välillä on erityisen tärkeää, jotta lopullinen käännös on paitsi termistön osalta oikein, myös kieliasultaan sujuva ja kohdekulttuuriin sopiva.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Verkkosivujen käännöstyö alkaa huolellisella taustatyöllä. Sivuston lähtökieliset versiot kannattaa viimeistellä huolellisesti ennen käännöstyön aloitusta. On ikävää, jos käännöksen valmistumisen jälkeen huomataan, ettei tekstin sisältö palvelekaan toivottua tarkoitusta. Onkin syytä miettiä, olisiko tarpeen solmia kääntäjän kanssa pidempiaikainen sopimus, jotta sivujen käännökset pysyvät ajan tasalla lähtökielisen version päivitysten kanssa – sulavasti ja kustannustehokkaasti.

Suosituin kieli nettisivujen käännöksille on englanti. Kannattaa kuitenkin puntaroida, onko tarpeen huomioida sivuston vierailijat sellaisistakin maista, joissa englannin kielen osaaminen ei ole itsestäänselvyys. Kun sivusto puhuttelee lukijaa hänen omalla kielellään, herättää se luottamusta ja houkuttelee tutustumaan enemmän yrityksen tarjoamiin palveluihin. Jos sivusto kuitenkin päädytään kääntämään englanniksi, on vielä huomioitava, mitä englannin kielen varianttia käytetään – yleisimpinä britti- ja amerikanenglanti. On myös tärkeää miettiä, ovatko markkinoitavat palvelut oleellisia ulkomaalaiselle vierailijalle, vai riittääkö potentiaaliselle asiakkaalle tiivistetty kieliversio sivuston sisällöstä. Nettisivukäännöksen kohdekieliä valitessa kannattaa myös harkita, onko käännökset tarpeen lokalisoida.

Lokalisointi

Käännettäessä tekstit voidaan sovittaa lukijan kulttuuriin ja kohdekieleen, eli lokalisoida. Lokalisointiin liittyy muun muassa kuvien, symbolien ja värien mukauttaminen siten, että lukija tulkitsee ne toivotulla tavalla. Myös päivämäärät, ajat, mittayksiköt, valuutat ja muut vastaavat seikat kannattaa usein muuttaa paikallisten käytäntöjen mukaisiksi.

Esimerkki: Jos suomalaista tuotetta tai palvelua myydään ulkomaisilla markkinoilla, on käännöstyössä harkittava mm. sitä, käännetäänkö tuotteiden nimet vieraalle kielelle kotouttaen, vai säilytetäänkö niiden lähtökieliset nimet sellaisinaan. Monesti suomalaisten tuotteiden nimistössä hyödynnetään esimerkiksi luontoon viittaavia sanoja, mikä tuo suomalaisille kuluttajille vahvoja mielleyhtymiä, mutta ei niinkään ulkomaisille käyttäjille. Sama pätee myös toiseen suuntaan – ulkomaisille lukijoille neutraalit sanat ja termit voivat muistuttaa suomen kielellä täysin eri tarkoituksen omaavia sanoja, mikä voi aiheuttaa Suomen markkinoilla huvitusta tai pahennusta.

Kevennä taakkaasi – Konjunktuuri palvelee aineiston keräilystä valmiiseen käännökseen

Meille Konjunktuurilla nettisivujen kääntäminen on tuttu prosessi. Olemme kääntäneet useita nettisivuja mm. kaupungeille ja kunnille, mainostoimistoille ja laajasti eri alojen yrityksille – kielelle kuin kielelle. Hyödynnämme alan teknologiaa, mutta käännösten takana on aina koneen sijasta ihminen. Kokenut koordinaattoritiimimme etsii teksteillesi aina osaavan kääntäjän. Tarvittaessa voimme kerätä käännettävän aineiston nettisivuilta puolestasi, jolloin sivusto tulee myös käytyä läpi ulkopuolisen silmin. Pidemmissä asiakkuuksissa koko sivuston materiaali on tallennettu käännösmuistiohjelmaan, jolloin sivustolle tehtävien päivitysten käännökset onnistuvat vaivatta.

Voisimmeko olla avuksi nettisivujen kääntämisessä?

Lähteet

Elinkeinoelämän keskusliitto 2022. Tietoa Suomen taloudesta – Ulkomaankauppa.

Päivitetty 16.3.2022. Viitattu 22.2.2023.

https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/

Lue lisää käännöspalveluistamme.