5 + 5 huomioon otettavaa asiaa valittaessa suomi – englanti – suomi kääntäjää

Mitä asioita on otettava huomioon ja kuinka työlle valitaan oikea kääntäjä, kun käännöksen kieliparina on suomi-englanti tai englanti-suomi?

Yksikään teksti ei käänny itsestään kieleltä toiselle, eikä laadukasta käännöstä saa aikaan koneellisella ’sanasta sanaan’ -menetelmällä. Sen sijaan jokainen käännöstyö vaatii tekstikokonaisuuden hahmottamista, inhimillistä harkintaa ja päätöksentekoa. Tässä blogitekstissä nostamme esiin käännösprosessissa vaikuttavia tekijöitä ja pohdimme, millaiset asiat vaikuttavat yleisimpien kielipariemme suomi-englanti-suomi kääntäjän valintaan.

Kääntäminen suomi-englanti-suomi-kielipareissa tuo mukanaan useita erityispiirteitä, jotka on otettava huomioon käännösprosessissa. Seuraavaksi käymme läpi 5 + 5 huomioon otettavaa asiaa, jotka vaikuttavat käännöksen tekemiseen, sekä kääntäjän valintaa.

Kulttuuriset kontekstit

Kääntäjän on otettava huomioon lähtö- ja kohdekielen kulttuuriset erot ja konteksti. Esimerkiksi tietyt sanonnat, kielikuvat tai kulttuuriset viittaukset voivat olla vaikeita kääntää ilman, että menetetään alkuperäisen tekstin merkitystä tai sävyä. Kun kääntäjä saa eteensä käännettävän tekstin, hänen on ensin huomioitava missä ja milloin teksti on kirjoitettu, millaisessa kulttuurissa ja millaiselle lukijakunnalle se on laadittu sekä mitä tarkoitusta varten. Hänen on tutkittava millaisia konventioita lähtöteksti noudattaa ja sisältääkö se kulttuurisidonnaisia viittauksia. On tiedettävä, millaiselle lukijalle alkuperäisen tekstin käännös on menossa ja miksi: onko tekstin tarkoitus olla esimerkiksi informatiivinen tai myyvä. Yhtenä esimerkkinä suomi-englanti-suomi-käännöstyöstä, jossa lähtö- ja kohdekulttuurin lukijakunnan erot on otettava huomioon, voisi olla matkailualan esite. Englanninkielisissä matkailuteksteissä käytetään tyypillisesti suomenkielisiä tekstejä enemmän yltiöpositiivisia ilmauksia, sillä tekstin on oltava mahdollisimman myyvä. Suomalaiselle lukijalle matkailutekstin tulee olla hillitympi: positiivinen mielikuvamarkkinointi on tärkeää, mutta tekstin on pysyttävä silti uskottavana.

Kieliopilliset erot

Suomen ja englannin kielioppi eroavat toisistaan monella tavalla. Siinä missä suomen kielessä on 15 sijamuotoa, englannissa on vain muutama. Myös sanajärjestyssäännöt ja asioiden esittämisjärjestys poikkeavat merkittävästi kielten välillä. Englanti on myös esimerkki niistä kielistä, joissa persoonapronomini kertoo tarkoitetun henkilön sukupuolen, mutta suomen kielessä tätä eroa ei tehdä.

Sanaston eroavaisuudet

Suomi-englanti-suomi-kääntämisessä kohdataan usein sanastollisia pulmia, kun kohdekielen sanavarastosta ei yksinkertaisesti löydy sopivaa vastinetta. Tällöin kääntäjän on harkittava, onko käännöstyössä tarpeen selittää asiaa tarkemmin. Suomen kielessä vilisee esimerkiksi erilaisia ilmaisutapoja lumelle, kun taas englanninkielisissä kulttuureissa tarvitsee harvoin erotella hankea, nuoskaa, huurretta, räntää tai loskaa. Näin ollen esimerkiksi pohjoismaisen kirjailijan tekstin täsmällisestä ilmaisusta voidaan joutua tinkimään, jos kirjaa käännetään lämpimissä maissa asuville lukijoille.

Vastavuoroisesti suomen kielessä käytetään toisinaan käteviä kattotermejä kuvaamaan hyvin laajalla skaalalla erilaisia asioita. Tämä tuli esiin erään kääntämämme tuotekatalogin kohdalla, kun suomi-englanti-suomi-kääntäjämme havaitsi, miten monikäyttöinen sana laite on – sitä voi käyttää niin elektroniikkatuotteista kuin raskaan teollisuuden koneista. Sen sijaan englanniksi on mietittävä tarkkaan, millaisesta laitteesta on kyse: device, equipment, gadget, vai jokin aivan muu?

Jotkin ”viattomilta” vaikuttavat sanat ovat myös yllättävän kulttuurisidonnaisia ja herättävät lähtötekstin lukijoissa erilaisia tunteita ja mielikuvia kuin kohdekielen vastineelta tuntuva sana. Suomi-englanti-suomi-käännöksissä tällainen malliesimerkki on esimerkiksi matkailuteksteissä usein esiintyvä sana luonto, jolla on suomalaiselle lukijalle erityisen läheinen merkitys. Englanninkieliseltä vastineelta tuntuva sana nature ei kuitenkaan luo samanlaista mielleyhtymää lukijalle, joka voi olla käytännössä mistä päin maailmaa tahansa.

Vieraskielisen termistön hallinta nousee suomi-englanti-suomi-kääntäjällä tärkeään rooliin ammattikieltä sisältävien tekstien käännöstyössä. Ammattikielellä tarkoitetaan tiettyjen alojen työssä käytettävää kieltä, esimerkiksi lentoliikenteen tai energiatekniikan kieltä. Ammattikieltä käytettäessä vain toinen saman ammatin edustaja voi täysin ymmärtää, mistä toinen puhuu ja kirjoittaa. Usein kääntäjä voi olla hankkinut alakohtaista termitietoa aiempien opintojen tai työkokemuksen kautta, ja voi erikoistua työssään juuri kyseisten ammattikielten kääntämiseen. Tästä syystä Konjunktuurin käännöskoordinaattori käykin aina ammattikieltä sisältävän tekstin läpi, ja jokaiselle työlle valitaan kyseisen alan termistöä tunteva kääntäjä.

Tekstityyli

Jokaisella kielellä on oma tyylinsä ja sävynsä. Hyvä kääntäjä pyrkii säilyttämään alkuperäisen tekstin tyylin ja sävyn mahdollisimman tarkasti. Tämä voi olla haastavaa erityisesti, jos alkuperäinen teksti on kirjoitettu hyvin epämuodollisesti tai asiantuntevasti.

Oman taiteenalansa tuovat myös luovaa ilmaisukykyä vaativat runojen suomi-englanti-suomi-käännöstyöt. Runojen kääntäjä voi aluksi päättää, tuleeko käännetystä tekstistä runomittainen vai vapaamuotoinen, ja pohtia sen jälkeen runon rytmiä, säkeiden sanavalintoja ja kielikuvien kääntämistä. Englannin kielelle runoja kynäillyt kääntäjämme kertookin, että hän käyttää pitkäaikaisen asiakkaamme runokäännösten kohdalla mielellään loppusoinnullisia riimejä, mikäli myös lähtökielessä on loppusointu. Tekstiä on tällöin erityisen tärkeää tarkastella kokonaisuutena, ja runon voi joutua esittämään hieman eri näkökulmasta kuin se on lähtökielellä, jotta teksti säilyttää alkuperäisen runon sävyn.

Käännösalgoritmit

Konekäännösohjelmat käyttävät algoritmeja käännösten tuottamiseen. Vaikka nämä ohjelmat voivat tarjota nopean käännösvaihtoehdon, ne eivät aina pysty säilyttämään tekstin alkuperäistä merkitystä tai sävyä, ja ne voivat tehdä virheitä erityisesti monitulkintaisissa lauseissa.

Kaikkien yllä mainittujen erityispiirteiden huomioiminen on tärkeää suomi-englanti-suomi-käännöksissä, jotta käännös toteuttaisi mahdollisimman tarkkaan saman tarkoituksen, kuin sen lähtötekstikin.

Sanna Nissinen – 2024

On siis useita syitä, miksi käännöstyö kannattaa antaa kyseistä ammattisanastoa osaavalle suomi-englanti-suomi-kääntäjälle:

Tarkkuus ja luotettavuus

Kokeneet kääntäjät, jotka ovat erikoistuneet tietylle alalle tai ammattisanastoon, ovat kuin tarkkoja hienomekaanikkoja. He paneutuvat jokaiseen yksityiskohtaan ja ymmärtävät alan salat, mikä auttaa välttämään virhetulkintoja ja epätarkkuuksia käännöksessä.

Erityisosaaminen ja kokemus

Asiantuntevat kääntäjät ovat kuin mestarikäsityöläisiä, jotka ovat hioneet taitonsa vuosien varrella. Heillä on syvä ymmärrys alastaan ja sen erityispiirteistä, joka tekee heistä paremmin varustettuja käsittelemään alan erityispiirteitä ja vaatimuksia käännöstyössään.

Tyylien ja sävyjen hallinta

Osaavat kääntäjät ovat kuin taiteilijoita, jotka taitavasti säilyttävät alkuperäisen tekstin tyylin ja sävyn oli kyse sitten teknisestä asiakirjasta, markkinointimateriaalista tai kaunokirjallisesta teoksesta. Tämä on erityisen tärkeää, kun käännös on suunnattu tietylle yleisölle tai tiettyyn kontekstiin.

Kulttuurinen tietoisuus

Ammattikääntäjät ovat tietoisia kohdekulttuurin normeista ja käytännöistä, mikä auttaa heitä laatimaan käännöksen, joka on soveltuva ja ymmärrettävä kohdeyleisölle. Tämä kulttuurinen herkkyys on olennainen osa onnistunutta käännöstä, erityisesti kun käännetään viittauksia, sanontoja tai kulttuurisidonnaisia termejä.

Työkalujen ja resurssien käyttö

Kätevästi työkaluja hyödyntävät kääntäjät ovat kuin työkalupakin asiantuntijoita. He osaavat hyödyntää erilaisia käännös- ja tietokantatyökaluja sekä muita resursseja saavuttaakseen korkean laadun käännöksen. Lisäksi he eivät epäröi turvautua vertaisarviointiin ja oikolukuapuun tarvittaessa.

Muun muassa näistä syistä oikean ammattikielen kääntäjän valitseminen jokaiselle työlle on tärkeää, kun halutaan saavuttaa korkealaatuinen ja luotettava käännös, joka vastaa alkuperäisen tekstin sisältöä ja tyyliä mahdollisimman tarkasti.

Blogitekstin suomi-englanti-suomi käännöksistä on kirjoittanut toimistomme oma auktorisoitu kääntäjä (kieliparille englanti-suomi) Sanna Nissinen.

Sanna Nissinen

Sähköposti sanna@konjunktuuri.fi
KV-asiantuntija / Tiiminvetäjä

Mikä lähetetyn työntekijän ilmoitus?

Ennen kuin pari vuotta sitten tutustuin kansainvälisen liikkuvuuden maailmaan, olin siinä käsityksessä, että ulkomaan työmatkalle riittävät passi, hammasharja, puhtaat kalsarit ja iloinen mieli.

Edellä mainitut toki ovat tarpeellisia ja iloinen mieli auttaa aina pitkälle, mutta usein paljon muutakin tarvitaan.

EU:n alueella on voimassa ns. Lähetetyn työntekijän EU-direktiivi, joka ohjaa työnantajan tekemään ilmoituksen toisen EU-maan työviranomaiselle silloin, kun on lähettämässä työntekijänsä sinne töihin, lyhyellekin matkalle. Joissain maissa ilmoitus onnistuu ihan simppelillä verkkolomakkeella, toisaalla taas tiedossa voi olla päiviä kestävä ja byrokratian huippuja hipova prosessi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, Ruotsissa se on SWEA, Tanskassa RUT ja Ranskassa SIPSI. Myös Suomeen muualta tulevien työmatkalaisten tulee tehdä omansa, täällä se taitaa olla ihan vaan ”Ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä”.

Jokainen EU-maa saa toistaiseksi määrittää prosessinsa itse. Tästä johtuen jokaisen maan vaatimukset on aina tarkistettava hyvissä ajoin erikseen. Tämän voi yksinkertaisimmin tehdä surffaamalla paikallisen työviranomaisen sivuille ja jos lykästää, tieto on selkeästi englanniksi. Tieto saattaa kuitenkin olla vain paikallisella kielellä ja lakitekstin muodossa.

Silloin voi helposti tulla mieleen kysymys, että onko tätä nyt pakko tehdä kun menee näin vaikeaksi? Voin vastata sinulle valmiiksi että kyllä on. Tai vähintään tulee ainakin varmistua siitä, että juuri sen maan viranomainen ei vaadi ilmoitusta juuri siitä työstä, jota menette sinne tekemään. Pahimmillaan kohdemaa voi langettaa tuntuvat sakot ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä ja jatkossa työskentely kyseisessä maassa voi olla haasteellisempaa.

Seuraavaksi saatat miettiä, että no mistä ne sitä tietää, jos käydään nopea keikka tekemässä ihan muina turisteina? Ihan suoraan sanottuna eivät aina tiedäkään, mutta mielestäni riski ei ole ottamisen arvoinen. Kunkin maan työviranomaiset tekevät tarkastuksia paikallisiin yrityksiin ja se voi olla osumatta tai sitten osua kohdalle paitsi silloin kun siellä ollaan, myös pitkään sen jälkeen. Joissain maissa myös yritykset vaativat todisteen tehdystä ilmoituksesta ennen kuin saa mennä suorittamaan sovitun työn.

Jos tuntuu siltä, että teidän yrityksessänne kenelläkään ei ole aikaa perehtyä EU-maiden ilmoituskäytäntöihin ja niiden toteuttamiseen, meillä täällä Konjunktuurilla on asioista jo aika hyvä käsitys. Tarvittaessa selvitämme ilmoitusvelvoitteet ja hoidamme byrokratian puolestanne. Apu on vain puhelinsoiton päässä.

Sirpa Virtanen

Sähköposti sirpa@konjunktuuri.fi
Kansainvälisen liikkuvuuden asiantuntija

Mitä huomioida yksityishenkilönä, kun valitset käännöstoimistoa?

Tilatessasi käännöspalveluita yksityishenkilönä on tärkeää olla perillä muutamista avainasioista varmistaakseen sujuvan prosessin ja erinomaisen lopputuloksen. Tässä artikkelissa pureudumme lyhyesti siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon tilatessaan käännöstä yksityishenkilönä, ja miksi Konjunktuuri on olla luotettava valinta käännöstoimistoksi.

Prosessi meillä menee seuraavasti:

Toimita käännettävä materiaali heti ensimmäisenä

Tarvitsemme käännettävän materiaalin nähtäväksi, jotta osaamme antaa sitovan tarjouksen ja tarkan aikataulun, jolla käännöstyö saadaan palautettua. Voit toimittaa materiaalin meille Pyydä tarjous – lomakkeella tai suojatulla sähköpostilla osoitteessa TÄSTÄ!  

Tarjouspyynnöt käsitellään luottamuksellisesti, eikä tämä sido sinua mihinkään. Saat tarjouksen sähköpostiisi ja voit rauhassa miettiä haluatko tilata käännöstyön meiltä.

Teemme sinulle tarjouksen

Saat sähköpostilla tarkan tarjouksen, jossa kerrotaan selkeästi kokonaishinta sekä aikataulu, jolla käännöstyön ehdimme hoitamaan.

Maksutavat yksityishenkiöille: MobilePay ja Ennakkolasku

Mikäli haluat hyväksyä tarjouksemme ja tilata käännöksin, niin tilatessa käännöstä yksityihenkilönä asiakkaalla on kaksi vaihtoehtoa valita sopiva maksutapa. Konjunktuuri tarjoaa kaksi vaihtoehtoa: MobilePay ja ennakkolasku.

  • MobilePay: Nopea ja kätevä tapa suorittaa maksu mobiililaitteella. Tämä vaihtoehto sopii erityisesti niille, jotka arvostavat helppoutta ja nopeutta.
  • Ennakkolasku: Perinteinen ennakkolasku antaa mahdollisuuden tarkistaa maksut ennen palvelun käyttöä. Tämä sopii niille, jotka mieluummin hoitavat maksut perinteisen laskun avulla.

Miksi luottaa meihin?

1. Kieliparit ja laaja kääntäjäverkosto

Meiltä saat käännöksiä todella laajalle kirjolle kielipareja, kuten suomi-englanti-suomi, suomi-ruotsi-suomi, suomi-venäjä-suomi, ja yli 40 muulle kielelle. Kääntäjiä verkostossamme on yli 100, jotka kattavat eri kieliparit ja varmistavat, että saat juuri tarpeisiisi sopivat käännökset ammattitaitoisilta asiantuntijoilta.

2. Konjunktuurin luotettavuus

Konjunktuuri erottuu käännöstoimialalla vankalla kokemuksellaan ja luotettavuudellaan. Yli 30 vuoden kokemuksemme alalta kertoo pitkäaikaisista asiakas suhteista ja korkeasta ammattitaidosta käännösten parissa. Yrityksellämme on paras AAA-luokitus, joka on vahva merkki taloudellisesta vakaudesta ja sitoutumisesta asiakkaiden tyytyväisyyteen.

3. Milloin tarvitsen auktorisoidun käännöksen?

Kun käännöstarpeesi liittyvät virallisiin tai lakisääteisiin asiakirjoihin, on suositeltavaa harkita auktorisoidun kääntäjän käyttöä. Auktorisoidut kääntäjät ovat erityisesti koulutettuja ja sertifioituja ammattilaisia, jotka voivat varmistaa käännösten virallisen pätevyyden.

Esimerkiksi viralliset asiakirjat kuten syntymätodistukset, avioliittotodistukset tai oikeudelliset asiakirjat saattavat vaatia auktorisoidun kääntäjän palveluita. Auktorisoidut kääntäjät ovat perehtyneet paikallisiin lakivaatimuksiin ja varmistavat, että käännökset täyttävät kaikki tarvittavat standardit.

Konjunktuurin kokenut käännöskordinaattori tiimi osaa auttaa sinua tämänkin asian kanssa ja yhdessä juttelemalla selviää kyllä, tarvitsetko auktorisoidun käännöksen!

Lue lisää auktorisoiduista käännöksistä tästä!

Yhteenveto

Konjunktuuri tarjoaa paitsi kätevät maksutavat myös vankan kokemuksen, korkean luottoluokituksen ja laajan kääntäjäverkoston, mikä tekee siitä parhaan valinnan käännöstoimistoksi.

Laadukasta käännöspalvelua vuosikymmenten kokemuksella

Tervetuloa lukemaan blogipostaustamme, jossa esittelemme Konjunktuuri Oy:n käännöspalvelut ja pohdimme, miten käännöstoimistot voivat erota toisistaan.

Konjunktuuri Oy on yksi Suomen vanhimmista ja suurimmista käännöspalveluja tarjoavista yrityksistä, ja sen yli 30 vuoden kokemus alalta takaa laadukkaat käännökset monipuolisesti eri aloilta. Yrityksemme vahvuudet ovat monipuolisuus, asiakaslähtöisyys ja joustavuus.

Käännöstoimistojen välillä on kuitenkin eroja, ja tässä muutamia näkökulmia, joiden perusteella voit arvioida toimistojen eroavaisuuksia:

  1. Kokemus ja asiantuntemus: Konjunktuuri Oy:ssä jokainen käännös on kokeneen ja alan asiantuntijan käsialaa. Kääntäjämme tuntevat kyseiset toimiaalat perusteellisesti, mikä takaa tarkkuuden ja ammattitaidon jokaisessa käännöksessä.
  2. Asiakaspalvelu ja kommunikaatio: Käännöspalveluissa selkeä kommunikaatio on avainasemassa. Konjunktuuri Oy panostaa asiakaslähtöiseen palveluun, ja toimistomme kokenut tiimi reagoi nopeasti kaikkiin yhteydenottoihin. Haluamme pitää asiakkaamme ajan tasalla koko käännösprosessin ajan.
  3. Monipuolisuus kielivalikoimassa: Konjunktuuri Oy tarjoaa käännöspalveluita yli 40 kielelle. Käännöstoimiston monipuolisuus kielivalikoimassa voi olla ratkaiseva tekijä valittaessa oikeaa kumppania, erityisesti jos tarvitset käännöksiä useilla eri kielillä.
  4. Teknologian hyödyntäminen: Vaikka teknologia on apuna käännösprosessissa, Konjunktuuri Oy korostaa ihmisen roolia kääntämisessä. Käytämme alan uusimpia teknologioita tukemaan työtämme, mutta jokaisen käännöksen takana on kokenut ammattikääntäjä.
  5. Laaja palvelualue ja henkilöstön määrä: Konjunktuuri palvelee asiakkaita ympäri Suomea, ja meillä on yli 100 kääntäjää verkostossa. Tämä mahdollistaa kattavan palvelun eri puolilla maata ja takaa sen, että löydämme aina sopivan kääntäjän asiakkaan tarpeisiin.

Tutustu lisää Konjunktuuri Oy:n tarjoamiin palveluihin verkkosivuillamme ja lue asiakkaidemme kokemuksia. Käännöstoimistojen väliset erot voivat olla hienovaraisia, mutta oikean kumppanin valitseminen voi tehdä suuren eron käännösten laadussa ja palvelukokemuksessa. Luota Konjunktuuriin – ammattitaitoista käännöspalvelua, kun kielitaito ja tarkkuus ovat avainasemassa!

Ps. Ihmetyttääkö sinua, mitä auktorisoitu käännös, eli laillisesti pätevä käännös tarkoittaa? Lue lisää Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta?

Konjunktuurista väliaikaisen viennin tulliasiakirja ATA Carnet

Konjunktuurilla on pitkä historia ulkomaankaupan asiakirjoista, kuten Euroopan unionin yleisistä alkuperätodistuksista (Certificate of Origin), ATA Carnet -tulliasiakirjoista, kauppalaskujen vahvistuksista sekä muista erityistodistuksista. Nykyisin nämä ulkomaankaupan kaupan asiakirjat voi hakea pääasiassa suoraan Kuopion kauppakamarista, mutta Konjunktuuri vastaa Varkauden kauppakamariosastona edelleen täysin ATA Carnet -asiakirjojen myöntämisestä.

Mitä hyötyä ATA Carnet’sta on ja miten sitä haetaan?

ATA Carnet on kansainvälinen tulliasiakirja – ikään kuin passi tavaroillesi väliaikaisessa viennissä. Sen avulla yritys voi viedä tavaroita sopimukseen liittyneisiin maihin tulli- ja verovapaasti korkeintaan yhden vuoden ajaksi. Sopimusmaita on tällä hetkellä noin 80. Vietävät tavarat voivat olla kaupallisia tavaranäytteitä, ammatinharjoittamisvälineitä tai näyttelytavaroita, joista esimerkkejä ovat mm. koneet ja laitteet, työkalut, soittimet, korut ja taideteokset. ATA Carnet korvaa muut vientiasiakirjat, kauttakuljetusasiakirjat ja väliaikaisessa vientimaassa tarvittavat tulliasiakirjat, mikä säästää vientiyrityksen aikaa ja kustannuksia. ATA Carnet’ta ei voida kuitenkaan käyttää, kun tavaroita viedään jalostettavaksi tai korjattaviksi, tai jos vietävät tavarat eivät palaudu enää takaisin.

Kaikki lähtee liikkeelle asiakkaan yhteydenotosta: saamme tiedon mihin maahan yritys on tavaraa viemässä, mistä syystä ja milloin sekä siitä, kuka tavaran kanssa kulkee ja esittää ATA Carnet’n eri maiden tullitoimipaikoissa. Ohjaamme asiakkaan täyttämään ATA Carnet -hakemuksen ja neuvomme häntä mahdollisista kohdemaahan liittyvistä erityisvaatimuksista. Esimerkiksi Yhdysvallat ei hyväksy tavaran käyttötarkoitukseksi ’näyttelytavaroita’ lainkaan ja Intiassa näyttelytavarat taas saavat olla ATA Carnet’lla vietynä lähtökohtaisesti vain kuusi kuukautta.

Siirtymä sähköiseen eATA Carnet -tulliasiakirjaan

Tällä hetkellä prosessin tuotoksena on edelleen fyysinen asiakirjanippu, joka tulee esittää eri maiden tulleissa aina rajanylityksissä. Viejäyrityksen on huolehdittava, ett ATA Carnet leimataan oikeaoppisesti jokaisessa tarvittavassa tullitoimipaikassa ja että tavarat saapuvat takaisin EU-alueelle siinä kunnossa, kuin ne täältä poistuivatkin. ATA Carnet on kuitenkin digitalisoitumassa ja kauppakamareissa siirrytään hiljalleen sähköiseen eATA-järjestelmään, mikä helpottaa väliaikaisen viennin prosessia entisestään. Tulevaisuudessa ATA Carnet’n sähköisen version voi esittää tullitoimipaikassa älypuhelinsovelluksen avulla, mikä tekee tulliasiakirjan käsittelystä haltijalle vaivattomampaa. Myös tullivirkailijoiden merkinnät tulevat siirtymään suoraan sähköiseen tietokantaan reaaliaikaisesti.

Kollegamme Anne Hatanpää Keskuskauppakamarista onkin kirjoittanut digitalisoituvasta ATA Carnet’sta blogipostauksen, jossa on lisää hyödyllistä lisätietoa: https://kauppakamari.fi/blogi/digitalisoituva-ata-carnet-tulliasiakirja-on-helpottanut-60-vuotta-valiaikaista-vientia/

Lisätietoa löytyy myös: atacarnet.fi, iccwbo.org/business-solutions/ata-carnet

Konjunktuuri Oy osti Ehta Henkilöstöpalvelut Oy:n liiketoiminnan

Honkalampi-säätiö on myynyt Ehdan liiketoiminnan Konjunktuuri Oy:lle 1.10.2023 alkaen.

Konjunktuuri Oy on toiminut yli 30 vuotta tarjoten monipuolisesti henkilöstö- ja käännöspalveluita. Vuodesta 2021 Konjunktuurin yrittäjinä ovat olleet mukana perustaja Anne Pääkkösen rinnalla myös joensuulaislähtöiset Atte Solaranta sekä Erik Tahvanainen.

Ehta Henkilöstöpalveluiden toiminta jatkuu, vanhalla tutulla nimellä ja toimitavoilla, Konjunktuurin tytäryhtiönä.

“Meillä Konjunktuurilla oli selvä visio, että haluamme kasvaa ja kehittyä myös omalla synnyinpaikkakunnallamme, Joensuussa. Lähdimme kartoittamaan verkostojamme sekä mahdollisia yhteistyökumppaneita ja Ehdan kanssa päästiin melko nopeasti yhteisymmärrykseen tulevaisuuden tahtotilasta.”, Erik Tahvanainen taustoittaa.

Tahvanaisen mukaan Konjunktuurilla on ollut selkeä tarve saada lisää osaavaa henkilöstöä heidän henkilöstöpalveluyksikköönsä. “Ehtalaisten tekemisen laatu, työn jälki ja asiakaslähtöisyys vakuuttivat meidät heti ensimmäisistä palavereista lähtien”, hän kertoo. “Uskomme, että yhdessä Ehdan kanssa meillä on erinomainen sauma palvella paikallisia yrityksiä erilaisissa henkilöstöpalvelutarpeissa, entistä vankemmin hartioin”, Tahvanainen jatkaa.

“Olemme iloisia, että Ehdan toiminta pääsee kehittymään uusien omistajien ohjauksessa, joilla on kokemusta alalta ja me pystymme keskittymään ydinosaamiseemme sote-alan palveluissa ja niiden eteenpäin viemisessä”, Honkalampi Palveluiden toimitusjohtaja Petri Pehkonen kommentoi.

Lue lisää Ehta Henkilöstöpalveluista TÄSTÄ!

Erik Tahvanainen

Puhelin 044 362 8290
Sähköposti erik@konjunktuuri.fi
Yrittäjä

Atte Solaranta 

Puhelin 050 407 7620
Sähköposti atte@konjunktuuri.fi
Toimitusjohtaja & Yrittäjä

Monipuolinen Konjunktuuri kohteli hyvin

Vuonna 2014 olin tradenomiksi valmistumisen kynnyksellä ja pistänyt kaiken peliin havitellessani Konjunktuurin tulevaisuuden toimistotyöntekijän pestiä. Ja kuten arvata saattaa, onnistuin nappaamaan paikan ja avasin Konjun toimiston oven kyseisen vuoden toukokuussa. Ensimmäisistä päivistä mieleen on jäänyt Pääkkösen Annen arvio siitä, kuinka minulle kaavailtujen työtehtävien täydelliseen sisäistämiseen tulisi kulumaan ainakin vuosi. Taisin silloin hieman hymähtää tälle melkoisen pitkältä tuntuvalle aikataululle, mutta totuus (ja naama) valkeni pian, kun vauhtiin päästiin.

Konjunktuuri on kautta aikojen ollut hyvin monipuolinen yritys ja Konjun toimistolta käsin on hoidettu työtehtäviä laidasta laitaan toimialasta riippumatta. Tämän mallin mukaisesti myös minua nuorena työntekijänä lähdettiin ohjaamaan. Aloitin työt käännös- ja tulkkauskoordinaattorina, joka nappaili toisella kädellä parinkin eri puhelinvaihteen puhelut. Lisäksi asiakasyrityksemme vierasvastaanotto kuului minun hommiini. Aika pian sain myös ensimmäisen oman asiakasyrityksen, jonka toimistolla aloin vierailla pari kertaa viikossa hoitaen taloushallintoa. Pääsin tätä kautta osaksi toimistomme laajempaa talous- ja palkkahallintotiimiä, ja sen myötä hoitamieni asiakkaiden kirjo laajeni. Oli otettava koppia monista eri järjestelmistä sekä hallittava myös perinteinen paperinen taloushallinto, jossa kirjanpitoaineistotkin niputettiin fyysisesti käsin arkistohaarukoihin. Lisäksi otin aika ajoin vastaan projektiluonteisia asiakastöitä, joiden kautta toimme helpotusta asiakasyritysten ruuhkahuippuihin. Piti olla yhtä aikaa siellä täällä – ja sehän tälle multitaskaajalle sopi.

Työ tehtiin usein nimenomaan paikan päällä asiakkaan tiloissa, eikä etätyömahdollisuuksia vielä silloin hyödynnetty tai edes tunnettu monessakaan pk-yrityksessä. Siitä viitisen vuotta eteenpäin tilanne olikin sitten aivan toinen – kaikkialla, koska iso K. Pandemian myötä pääsin toden teolla kokemaan, mitä sanahirviö digitransformaatio ja sähköistyminen käytännössä tarkoittivat Konjunktuurin sekä asiakasyritystemme kohdalla. Koen, että tekniikan aallonharjalla surfailevana diginatiivina toin kaivattua apua ja tukea, jotta työt onnistuttiin raivaamaan sähköisiä kaistoja pitkin kotikonttoreihin ja tärkeät liiketoiminnanprosessit pysyivät käynnissä. Melkoinen kokemushan se oli, mutta kuten kriiseistä yleensä, niin myös pandemiasta jäi kaiken ikävän jälkeen käteen jotain hyvääkin; etätyö, joka on tullut jäädäkseen tuoden uusia mahdollisuuksia esimerkiksi työntekijäresursseja ajatellen. Etätyö toi joustavuutta myös omaan työhöni Konjunktuurilla ja asiakaskenttämme on laajentunut.

On mahdotonta lähteä luettelemaan kaikkia työtehtäviäni Konjunktuurilla, koska niitä on ollut vuosien varrella valtava määrä. Viikko on saattanut alkaa asiakkaan myynti- ja ostoreskontraa hoitamalla, toisena päivänä on voitu tehdä matkavarauksia, kolmantena vaihtaa roolia Kuopion kauppakamarin puolelle ja laatia asiakkaalle ATA Carnet -asiakirjan väliaikaista vientiä varten. Seuraavaksi olen voinut lähteä ”keikalle” asiakkaan luokse (kuten meillä Konjulla on tapana sanoa) milloin mihinkin tehtäviin – joskus jopa kahvilatöihin ruuhkahuippuja tasoittamaan. Viikko on voinut päättyä oman toimistomme kehittämiseen tai vaikka edustustehtäviin. Päivät ovat olleet harvoin samanlaisia ja olen säännöllisesti saanut hypätä tuntemattomaan. Lisäksi kansainvälisyys on ollut tiukasti mukana kaikessa, mitä Konjunktuurin y-tunnuksen alla on tehty. Minun urapolullani se on tarkoittanut käännös- ja tulkkaustöiden koordinoimista, vientiasiakirjoja, matkavarauksia ja kansainvälisiä asiakkaita ylipäätään. Viimeisimmäksi olen toiminut kansainvälisen liikkuvuuden parissa selvittäen ulkomaille suuntautuvien työmatkojen byrokratian kiemuroita.

Tyypilliseen Konjun tapaan toimia on kuulunut myös se, että moni työtehtävä lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeesta, johon vastataan luomalla heidän näköisensä palvelukokonaisuus. Ja näistä räätälöidyistä yhteistyökuvioista on muodostunut usein hyvin pitkiä. Ja ihmekös tuo, kun priimaa jälkeä on päässyt tulemaan.  Juuri nämä vaihtelevat ja hetkittäin jopa yllättävät työtehtävät ovat pitäneet huolen siitä, ettei minun ja Konjun välisen suhteen kipinä ole päässyt sammumaan. Olen saanut kehittää osaamistani jatkuvasti ja työtehtävät ovat tukeneet omia mielenkiinnonkohteitanikin. Viimeisin haltuun ottamani vastuualue koski Varkauden toimistomme team leader -tehtäviä, jotka ovat tuoneet viimeisen yhdeksän kuukauden aikana eteeni kaikenlaista uutta niin omalta mukavuusalueeltani kuin sen ulkopuoleltakin. Olen hyvin kiitollinen Konjunktuurin johdolle sekä tiimille tästä luottamuksesta ja koen esihenkilökokemuksen jättäneen edes pienen untuvasulan hattuuni tulevaisuutta ajatellen.

Ja mikä tärkeintä, yksin en ole tätä uramatkaani Konjulla tehnyt. Konjunktuurin työyhteisö on ollut minulle kuin toinen perhe. Konjunktuurin perustaja ja yrittäjä Anne Pääkkönen on tarjonnut aivan työsuhteeni alusta alkaen kullanarvoisia yrittäjänaisen oppeja, sparrannut oikeaan suuntaan sekä antanut täyden tukensa työntekijänä kehittymiselle. Samanlaisella lämmöllä ja energialla toimistoomme astelivat myös uudet yrittäjämme Atte ja Erik muutama vuosi sitten. Lisäksi tiiviit työtiimit mahtavine persoonineen ovat olleet onnistuneiden sekä naurua täynnä olevien työpäivien suola.

Eritoten ilman työpariani en olisi saavuttanut kaikkea tätä, mistä saan olla nyt ”vanhana” konjulaisena ylpeä. Tuolloin vuonna 2014 minun kanssani samaan aikaan työnsä aloitti käännösalaa opiskeleva Sanna, jonka kanssa muodostimme heti ensimmäisistä päivistä alkaen voittamattoman ”tutkaparin”. Meidän molempien työkokemukset, koulutukset sekä vahvuudet klikkasivat loistavasti yhteen toisiaan täydentäen. Olemme Sannan kanssa päässeet onnekkaina todistamaan sen, millaista on löytää työelämässä se ”perfect match”. On äärettömän helppoa ja innostavaa ryhtyä työhön kuin työhön, kun oma työpari ymmärtää asiat puolesta sanasta tai jopa eleestä. Kun toisen näkemykset ovat yhtä arvokkaita kuin omat, tai kun oivalluksen lamppu syttyy molemmilla täysin samaan aikaan. Onpa taidettu työn lomassa aloittaa jokunen biisikin yllättäen stereona laulaen. Great minds think alike! Ei ole siis mikään ihme, että näimme Sannan kanssa yhdessä myös yhdeksän vuoden konjulaisuuden rajapyykin viime toukokuussa. Pitkä aika nykypäivän työmarkkinoilla! 💪

Konjunktuuri on ollut kohdallani enemmän kuin työnantaja. Kuitenkin, kolme vuotta sitten aloittamani energiatekniikan insinööriopinnot ovat tuoneet tulevaisuuden suunnitelmiini uutta väriä ja suuntaa, ja uusia ovia on alkanut aueta ympärilläni. Näin ollen tyhjennän haikeana työpisteeni 31.8. ja suuntaan tutkimaan tekniikan alan vielä hieman tuntemattomia urapolkuja. Wish me luck!

Suuren suuri kiitos kaikille, joiden kanssa olen päässyt tekemään töitä ja yhteistyötä, tai ihan vain törmäämään Konjunktuuri-vuosinani! 🧡🙏

Käännöstarjouksen kolme kilpailuvalttia: laatu, hinta ja toimitusaika

Kun Konjunktuuria lähestyy uusi käännösasiakas, hänellä on yleensä käännöstarve yksittäiselle asiakirjalle tai projektille. Usein asiakkaat kilpailuttavat työn monen eri kielipalveluyrityksen kesken, tai he ovat voineet olla jopa yhteyksissä suoraan yksittäisiin kääntäjiin.

Tarjouskilpailussa keskitytään harmillisen usein löytämään kaikista halvimmalla tai nopeimmin työn toimittava palveluntarjoaja, eikä palvelun laatua osata ehkä arvioida, vaatia tai kyseenalaistaa. Valveutuneimmilla asiakkailla on jo entuudestaan ymmärrystä käännösalasta: he tuntevat alan käytänteitä ja työkaluja, osaavat kertoa käännösprojektissa oleellisesti vaikuttavista asioista jo ennakkoon, toimittavat mahdollista yrityskohtaista sanastoa ja tiedustelevat palveluntarjoajalta käännöstyöhön ja -prosessiin vaikuttavia laatuseikkoja päätöksensä tueksi.

Käännösasiakkaan ihannelopputulos on, että tilausvahvistuksen jälkeen hän saa hyvän käännöksen, halvalla ja nopeasti. Käytännössä näistä ominaisuuksista on mahdollista saada kaksi, eikä oikeasti hyvää käännöstä todennäköisesti saa silti niin halvalla, kuin toivotaan. Käännöstöitä ei siksi kannata kilpailuttaa pelkän hinnan perusteella, vaan valintaprosessissa olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös työn laatuun.

Mistä käännöksen hinta koostuu?

Käännöksen hintaan vaikuttaa moni eri asia: mm. lähtötekstin vaativuus ja määrä, kääntäjän alakohtainen asiantuntijuus ja se, onko käännöstyössä mahdollista hyödyntää valmiita käännösmuisteja tai termistöjä. Kilpailutusvaiheessa on hyvä myös tarkistaa, kuuluuko palvelun hintaan kielentarkistus ja mahdolliset korjauskierrokset. Tärkeintä on, että sekä asiakas että käännöstoimisto ymmärtävät projektin tarpeet samalla tavalla – näin myös työn hinta ja laatu vastaavat parhaiten kilpailuttajan tarpeita.

Sopivin käännöstoimisto voi joissakin tapauksissa olla myös hinnaltaan halvin, kunhan tilaaja myös tietää, millaisen käännöksen hän satsaamallaan rahalla saa. Joskus käännöstyö tarvitaan tiettyyn aikatauluun mennessä (esim. asiakkaasta riippumattomasta syystä) ja silloin kilpailutuksessa merkitsee eniten palvelun nopeus. Jos asiakas kuitenkin etsii laadukasta käännöstoimistoa ja mahdollista jatkuvaa yhteistyökumppania, on hänen syytä kiinnittää huomiota toimistojen asiakaspalveluun, palvelunkuvaukseen, laadunvarmistukseen ja projektihallinnan osaamiseen. Parhaassa tapauksessa kilpailutuksen myötä asiakas löytää tarpeisiinsa parhaiten sopivan käännöstoimiston, jonka kanssa yhteistyötä voi hyvillä mielin jatkaa myös ensimmäisen projektin jälkeen.

Konjunktuuri panostaa palvelun laatuun

Konjunktuuri Oy:n käännöspalvelussa panostetaan nimenomaan laatuun, mutta toimintaa harjoitetaan asiakaslähtöisesti ja joustavasti. Laadukas palvelumme perustuu siihen, että huomioimme asiakkaan tarpeet, ohjeistamme monimutkaisilta tuntuvissa käännösongelmissa ja varaamme jokaiselle käännöstyölle osaavan kääntäjän. Vaikka hyödynnämme alan teknologiaa, käännösten takana on aina koneen sijasta luotettava kielialan ammattilainen, joka näkee tekstin kokonaisuutena ja huomioi käännöksen kohderyhmän.

Toimistomme tuttu ja turvallinen koordinaattoritiimi reagoi nopeasti yhteydenottoihin ja pitää asiakkaan ajan tasalla koko prosessin ajan.

Kuinka voisimme olla avuksi? Jätä meille tarjouspyyntö TÄSTÄ!

Tekstin kirjoittanut käännöskonkarimme:

Sanna Nissinen

Sähköposti sanna@konjunktuuri.fi
KV-asiantuntija / Tiiminvetäjä

Saavutettavuus globalisoituvassa maailmassa – nettisivujen käännökset Konjunktuurilta

Viime vuosina suomalaisten yritysten asema kansainvälisessä kaupankäynnissä on ollut vahvempi kuin koskaan, eikä loppua kasvulle näy! Esimerkiksi vuonna 2021 Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin tilastojen mukaan noin 68,8 miljardia euroa. Palvelujen viennin arvo oli samaisena vuonna puolestaan noin 27,8 miljardia euroa. Kauppaa tehtiin EU-maiden lisäksi esimerkiksi Aasiaan, Yhdysvaltoihin ja Venäjälle. (Elinkeinoelämän keskusliitto 2022.)

Pysyäkseen monikansallisen asiakaskunnan saavutettavissa kieliosaamisen merkitys korostuu. Nettisivut ovat yritykselle tärkeä väylä asiakkaiden kanssa viestimiseen, miksi onkin erityisen tärkeää, että sivustolta löytyvä tieto on luettavissa myös sivuston vieraskielisille vierailijoille. Kun sivustolla on tekstisisältöä usean välilehden ja jopa tuhansien sanojen verran, voi materiaalin kääntäminen vieraalle kielelle ymmärrettävästi ja kieliopillisesti oikein olla aikamoinen haaste. Erilaiset käännössovellukset ovat näppäriä apuvälineitä, mutta eivät useimmiten tarjoa luotettavia käännöksiä pitkistä tekstikokonaisuuksista. Harvalla yrityksellä on myöskään resursseja ja ammattiosaamista kääntää nettisivut vieraalle kielelle itse, vaikka monesti omatoimisesti kääntämällä projektin kustannusten ajatellaan jäävän pienemmiksi. Nettisivujen käännöstyössä kannattaakin kääntyä suosiolla ammattilaisen puoleen.

Huippukäännöksen tunnusmerkit

Onnistunut käännös on kieliasultaan moitteetonta ja helppolukuista. Se välittää lähtötekstin asiasisällön lukijalle säilyttäen samalla alkuperäisen tekstin vivahteet ja sävyn. Erityisesti verkkosivuja kääntäessä onkin tärkeää, että kääntäjä tuntee asiakasyrityksen toimialalle ominaisen sanaston perusteellisesti. Myös nettisivujen funktio ja kohderyhmä tulee ottaa hyvin huomioon – ovatko sivut paitsi informatiiviset, myös myyvät? Yhteistyö asiakkaan ja kääntäjän välillä on erityisen tärkeää, jotta lopullinen käännös on paitsi termistön osalta oikein, myös kieliasultaan sujuva ja kohdekulttuuriin sopiva.

Nettisivujen kääntämisen avainsanat: käyttäjäystävällisyys, asiakaslähtöisyys, laatu, hakukoneoptimointi, lokalisointi ja muotoilu.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Verkkosivujen käännöstyö alkaa huolellisella taustatyöllä. Sivuston lähtökieliset versiot kannattaa viimeistellä huolellisesti ennen käännöstyön aloitusta. On ikävää, jos käännöksen valmistumisen jälkeen huomataan, ettei tekstin sisältö palvelekaan toivottua tarkoitusta. Onkin syytä miettiä, olisiko tarpeen solmia kääntäjän kanssa pidempiaikainen sopimus, jotta sivujen käännökset pysyvät ajan tasalla lähtökielisen version päivitysten kanssa – sulavasti ja kustannustehokkaasti.

Suosituin kieli nettisivujen käännöksille on englanti. Kannattaa kuitenkin puntaroida, onko tarpeen huomioida sivuston vierailijat sellaisistakin maista, joissa englannin kielen osaaminen ei ole itsestäänselvyys. Kun sivusto puhuttelee lukijaa hänen omalla kielellään, herättää se luottamusta ja houkuttelee tutustumaan enemmän yrityksen tarjoamiin palveluihin. Jos sivusto kuitenkin päädytään kääntämään englanniksi, on vielä huomioitava, mitä englannin kielen varianttia käytetään – yleisimpinä britti- ja amerikanenglanti. On myös tärkeää miettiä, ovatko markkinoitavat palvelut oleellisia ulkomaalaiselle vierailijalle, vai riittääkö potentiaaliselle asiakkaalle tiivistetty kieliversio sivuston sisällöstä. Nettisivukäännöksen kohdekieliä valitessa kannattaa myös harkita, onko käännökset tarpeen lokalisoida.

Lokalisointi

Käännettäessä tekstit voidaan sovittaa lukijan kulttuuriin ja kohdekieleen, eli lokalisoida. Lokalisointiin liittyy muun muassa kuvien, symbolien ja värien mukauttaminen siten, että lukija tulkitsee ne toivotulla tavalla. Myös päivämäärät, ajat, mittayksiköt, valuutat ja muut vastaavat seikat kannattaa usein muuttaa paikallisten käytäntöjen mukaisiksi.

Esimerkki: Jos suomalaista tuotetta tai palvelua myydään ulkomaisilla markkinoilla, on käännöstyössä harkittava mm. sitä, käännetäänkö tuotteiden nimet vieraalle kielelle kotouttaen, vai säilytetäänkö niiden lähtökieliset nimet sellaisinaan. Monesti suomalaisten tuotteiden nimistössä hyödynnetään esimerkiksi luontoon viittaavia sanoja, mikä tuo suomalaisille kuluttajille vahvoja mielleyhtymiä, mutta ei niinkään ulkomaisille käyttäjille. Sama pätee myös toiseen suuntaan – ulkomaisille lukijoille neutraalit sanat ja termit voivat muistuttaa suomen kielellä täysin eri tarkoituksen omaavia sanoja, mikä voi aiheuttaa Suomen markkinoilla huvitusta tai pahennusta.

Kevennä taakkaasi – Konjunktuuri palvelee aineiston keräilystä valmiiseen käännökseen

Meille Konjunktuurilla nettisivujen kääntäminen on tuttu prosessi. Olemme kääntäneet useita nettisivuja mm. kaupungeille ja kunnille, mainostoimistoille ja laajasti eri alojen yrityksille – kielelle kuin kielelle. Hyödynnämme alan teknologiaa, mutta käännösten takana on aina koneen sijasta ihminen. Kokenut koordinaattoritiimimme etsii teksteillesi aina osaavan kääntäjän. Tarvittaessa voimme kerätä käännettävän aineiston nettisivuilta puolestasi, jolloin sivusto tulee myös käytyä läpi ulkopuolisen silmin. Pidemmissä asiakkuuksissa koko sivuston materiaali on tallennettu käännösmuistiohjelmaan, jolloin sivustolle tehtävien päivitysten käännökset onnistuvat vaivatta.

Voisimmeko olla avuksi nettisivujen kääntämisessä?

Lähteet

Elinkeinoelämän keskusliitto 2022. Tietoa Suomen taloudesta – Ulkomaankauppa.

Päivitetty 16.3.2022. Viitattu 22.2.2023.

https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/

Lue lisää käännöspalveluistamme.

Projektikoordinaattori – käännösasiakkaiden hellä huolenpitäjä ja kääntäjien avulias organisoija

Kun otat yhteyttä käännöstoimistoon erilaisten käännöspulmien tiimoilta, sinua on vastassa ystävällinen projektikoordinaattori, joka esittää heti alkuun liudan tarkentavia kysymyksiä projektiin liittyen.

Mille kielille teksti käännetään? Tarvitseeko käännös auktorisoidun kääntäjän vahvistuksen? Millainen aikataulutoive käännöksellä on? Missä käännös julkaistaan? Kenelle käännös on tarkoitettu? Onko käännettävää materiaalia saatavilla muokattavassa muodossa? Käännetäänkö dokumentista aivan kaikki, vai osia siitä? Käytetäänkö amerikan-, vai brittienglannin varianttia, Brasilian portugalia vai Portugalin portugalia? Onko yrityksellä käytössä jotain omaa termistöä, jota tekstissä tulisi käyttää? Löytyykö yritykseltä rinnakkaismateriaalia käännöstyön tueksi?

Projektikoordinaattori ei toki kiusaa asiakasta turhaan, vaan pyrkii saamaan mahdollisimman tarkan kokonaiskuvan käännöstarpeesta. Materiaali luetaan läpi ja kaikki projektista heräävät kysymykset pyritään esittämään jo ennakkoon, jotta sekä asiakkaalla, että kääntäjällä olisi yhtenäinen mielikuva käännösprojektin toteutuksesta. Haastetta tulee lisää, jos projekti sisältää ison tekstikokonaisuuden monelle eri kielelle käännettäväksi ja sitä varten tarvitaan useammasta tekijästä koostuva kääntäjätiimi. Projektikoordinaattorin tehtävä on pitää kokonaisuus kasassa ja toimia asiakkaan ja kääntäjän/kääntäjien välisenä siltana. Toisinaan osapuolet voivat olla hyvinkin eri mieltä projektin osa-alueista, mikä johtuu usein siitä, että juuri nämä projektin alussa sovittavat raamit ovat jääneet epäselviksi.

Mitä kaikkea projektikoordinaattori tekee?

Lyhykäisyydessään projektikoordinaattorin tehtävään kuuluu:

  • Tarjousten ja aikatauluarvioiden laatiminen asiakkaille.
    • Hintaan vaikuttaa moni asia: kielipari, tekstin vaikeustaso, käännösmuistiohjelman analyysi, käännöksen kiireellisyys, vaadittavan DTP-työn (eli tekstin asetteluiden muokkauksen) osuus jne.
    • Aikataulua voidaan arvioida ainoastaan silloin, jos käännettävä materiaali on toimitettu nähtäväksi. Lisäksi tulee huomioida, että kääntäjillä voi olla muita töitä kesken tai jonossa, eikä käännöstyötä välttämättä pääse aloittamaan heti työn vastaanottamisen jälkeen.
  • Asiakassuhteen ylläpito.
    • Kun asiakkaan kanssa tehdään yhteistyötä vuodesta toiseen, projektikoordinaattori oppii tuntemaan asiakasyrityksen toiminta- ja viestintätavat ja osaa huomioida asiakaskohtaiset käännöstarpeet.
    • Asiakasta pidetään kartalla projektin etenemisestä ja kysytään tarvittaessa kääntäjän pyytämiä lisätietoja.
  • Töiden delegointi kääntäjille.
    • Käännöstyön vaikeustasosta ja tekstin erikoisalasta riippuen projektikoordinaattori osoittaa työn aina ensisijaisesti siihen sopivimmalle tekijälle.
    • Joskus asiakkaalla on kova kiire ja tekijä tulee löytää nopeasti, joten työhön varataan kaikista ripeimmin siihen tarttuva kääntäjä.
  • Tiedostojen konvertointi käännettävään muotoon.
    • Monesti esim. Excel- tai Word-tiedostosta PDF-muotoon tallennetut dokumentit on helppo konvertoida takaisin muokattavaan muotoon. Välillä lähtöteksti on kuitenkin skannattu tai jopa puhelimella otettu kuva, josta mikään konvertointiohjelma ei saa lukukelpoista dokumenttia käännöstyötä varten.
    • Myös isot käyttöohjeet tai visuaalisesti näyttävät PowerPoint-esitykset voivat sisältää kaavioita tai kuvatiedostoja, joissa teksti on kiinteänä osana. Tällöin asiakkaan kanssa on sovittava, käännetäänkö kuvista löytyvät tekstit esim. erilliseen Wordiin, vai tuleeko ne sisällyttää samaan dokumenttiin esim. tekstilaatikoiden avulla. Jälkimmäisessä tapauksessa projektikoordinaattori neuvottelee yhteistyöstä vielä kääntäjän kanssa.
  • Viitemateriaalin kokoaminen.
    • Kääntäjälle kootaan ja lähetetään mahdollisuuksien mukaan alakohtainen käännösmuisti, asiakkaan käyttämää alakohtaista termistöä, rinnakkaistekstejä, havainnollistavia kuvia yms. käännösprojektissa hyödyllistä aineistoa.

Mitä projektikoordinaattorilta vaaditaan?

Projektikoordinaattorin on pystyttävä hallitsemaan montaa asiaa yhtä aikaa, hahmotettava prosessien eri vaiheita ja kyettävä priorisoimaan päällekkäisiä työtehtäviä. Yhden työpäivän aikana projektikoordinaattori lähettää kymmeniä sähköposteja asiakkaan ja kääntäjien kanssa, joten hänellä on oltava hyvät organisointitaidot ja selkeä ulosanti etenkin kirjallisesti. Käännöskoordinaattorin on ajateltava asiakaslähtöisesti ja huomioitava asiakkaan tarpeet, mutta hänen on ymmärrettävä ammattimaista käännösprosessia ja tunnistettava kaikki siihen vaikuttavat tekijät. Projektikoordinaattori tekee tiivistä yhteistyötä sellaisten tekstintuottajien kanssa, jotka tekevät luovaa asiantuntijatyötä ja ajattelevat viime kädessä tekstin loppukäyttäjää eli lukijaa. Hän toimii välikätenä, joka välillä opastaa ja neuvoo asiakasta ja toisaalta ohjaa kääntäjää asiakkaan toiveiden mukaisesti.

Kaikkein tärkeintä on, että projektikoordinaattori nauttii työstään – sillä parhaat kääntäjät ja asiakkaat saavat ne, joiden kanssa yhteistyö sujuu ja yhteydenpito tuntuu siltä, kuin viestisi omien kollegojen kanssa.