Kategoria: Yleinen

Edellisessä blogikirjoituksessani käsittelin työn imua. Työn imulla tarkoitetaan positiivista työssä koettavaa tunne- ja motivaatiotilaa, jossa työntekijä kokee olevansa tarmokas, työlleen omistautunut ja arvostettu. Mitä sitten voi tehdä tunteakseen työn imua? Helposti voisi ajatella, että työn imun ja työhyvinvoinnin taustalla olevat tekijät ovat vain työantajan vastuulla, ja ettei työntekijä itse voi niihin mitenkään vaikuttaa. Totta toki on, että työnkuva sekä yrityksen johdon toiminta ja päätökset ovat merkittävässä roolissa työssä viihtymisen ja työhyvinvoinnin taustalla, mutta myös työntekijä itse voi tehdä paljon sen eteen, että oma työ tuntuisi mielekkäämmältä.

Mitä työn tuunaaminen on?

Työn muokkaamista itselleen mielekkäämmäksi kutsutaan työn tuunaamiseksi. Työn tuunaaminen haastaa johtamismallin, jossa työ organisoidaan pelkästään ylhäältä alaspäin niin, että “johtajat johtaa ja duunarit duunaa”. Työn tuunaamisessa katsotaan työn tekemistä alhaalta ylöspäin: työntekijä tai tiimi pysähtyy pohtimaan mitä asioita työpaikalla voitaisiin tehdä työn kuormituksen vähentämiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Työn tuunaamisessa pyritään omaksumaan uusia näkökulmia työn tekemiseen; avaamaan omaa ajattelua ja lisäämään tai korostamaan omassa työssä niitä asioita, jotka lisäävät omaa innostusta ja iloa työn tekemisestä. Työtä tuunattaessa työntekijä itse on siis aktiivisessa roolissa oman työinnostuksensa herättelemisessä ja säilyttämisessä. Ideana ei ole muuttaa työtä sinänsä, vaan muokata työtehtävien osia ja toimintatapoja.

Psykologian tohtori ja työhyvinvoinnin kouluttaja Marjo Pennonen pohtii työntekijän vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan kirjassaan Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin. Vaikka moni eri taho ja tekijä osaltaan vaikuttavat työhyvinvointiin, kannattaa hänen mukaansa työntekijän itse ottaa vastuuta niistä asioista, joihin hänellä on vaikutusmahdollisuuksia. Omilla pienillä arkisilla valinnoilla, asenteilla ja toimintatavoilla jokainen työntekijä voi itse vaikuttaa omaan fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiinsa sekä omaan työssäjaksamiseensa. Yksittäisen työntekijän hyvinvoinnin kautta vaikutus laajenee parhaimmillaan koko työyhteisön ilmapiiriin.

Miten työtä tuunataan?

Työtehtävistä ja yrityskulttuurista riippuu, kuinka paljon konkreettisia muutoksia työhön on mahdollista tehdä. Useimmissa työtehtävissä on kuitenkin mahdollista ainakin jossakin määrin vaikuttaa esimerkiksi työn sisältöön, työtehtävien järjestykseen tai työtapoihin.

Työn tuunaamisesta ja oman työhyvinvoinnin lisäämisestä on kirjoitettu paljon sekä tutkimustietoa että self help –oppaita. Saatavilla on myös runsaasti erilaisia verkkoartikkeleita ja blogikirjoituksia.  Esimerkiksi työeläkeyhtiö Elon ja vakuutusyhtiö Fennian verkkoartikkeleissa annetaan vinkkejä oman työn tuunaamiseen. Voit aloittaa työn tuunaamisen esimerkiksi pohtimalla näitä asioita:

• Lähde liikkeelle itsestäsi. Pysähdy miettimään, mistä työsi oikeastaan koostuu, miten sitä teet ja kenen kanssa olet työsi kautta tekemisissä. Mitkä asiat energisoivat työssäsi eniten? Mistä työsi osa-alueesta haluaisit oppia lisää? Kenen kanssa ja miten tehty yhteistyö motivoi sinua? Samalla on hyvä tarkastella, mikä tekee työstä raskasta ja turhauttavaa.
• Lisää tunnistamiasi hyviä asioita. Suunnittele havaintojesi pohjalta, miten voisit tuunata työtäsi. Mitä haluat tehdä enemmän ja mitä tulisi tehdä, jotta hyvien asioiden osuus työssä kasvaa? Voitko vähentää rasittavia puolia tai löytää niihin ratkaisuja? Ravistele rutiineja: tee työtehtävät uudessa järjestyksessä, kokeile eri työympäristöjä ja pidä etätyöpäiviä, jos se on mahdollista (tai toimistopäiviä, jos työskentelet pääasiassa etänä).
• Mieti oman työsi tarkoitusta ja merkitystä. Tiedätkö, miksi työtehtäväsi on olemassa? Kun sinulla on käsitys siitä, miten tehtäväsi täydentää suurempaa kokonaisuutta, työn merkityksellisyyden tunne kasvaa.
• Keskity positiiviseen. Pyri hahmottamaan työsi todellinen merkitys ja ole panoksestasi ylpeä. Myönteiset kokemukset kasvattavat psykologista pääomaa, uskoa omiin kykyihin sekä resilienssiä.
• Panosta läsnäoloon ja kommunikaatioon. Pyydä lisää palautetta esihenkilöltäsi ja poimi uusia ideoita työkavereiltasi. Käy lounaalla uusien ihmisten kanssa ja sovi sähköpostiketjun sijaan tapaaminen. Keskustele, kuuntele ja jaa onnistumisia.
• Uskalla kokeilla! Työn tuunaaminen vaatii uusia näkökulmia sekä rutiinien rikkomista kokeiluilla ja muutoksilla. Hae työstösi oppimisen kokemuksia, ota haltuun uusia projekteja ja rooleja tai toimi mentorina kollegallesi. Epämukavuusalueelta voi löytyä positiivisia yllätyksiä! Uudet taidot voivat ehkäistä työssä leipiintymistä, vahvistaa innostusta ja tarjota mahdollisuuksia oman työnkuvan laajentamiseen tulevaisuudessa.
• Muista, että työn tuunaaminen ei ole itsekästä. Suurin osa meistä on jäsen työyhteisössä. Se, että voit itse paremmin, ei tarkoita muiden voivan huonommin. Työn tuunaamisessa on kyse fiksummasta tekemisestä, josta hyötyvät myös muut ympärilläsi. Muista, että yksilön hyvinvointi vaikuttaa koko tiimin tai työyhteisön hyvinvointiin.
• Työtä voi tuunata myös porukalla. Yhdessä keskustelemalla saattaa löytyä vaihtoehtoja paremmille toimintatavoille ja hyvinvoinnin kehittämiselle.

Työn tuunaamisen monet muodot

Työn tuunaaminen voi eri organisaatiossa, eri tilanteessa ja eri työntekijöille merkitä hyvinkin erilaisia asioita. Erikoitutkija Piia Seppälä antaa esimerkkejä työn tuunaamisesta Työterveyslaitoksen nettisivuilla julkaistussa blogikirjoituksessaan. Hänen mukaansa jokainen voi vahvistaa oman työnsä imua vaikuttamalla siihen, millaisia tehtäviä, tilanteita ja kohtaamisia työpäivään sisältyy. Niinkin arkipäiväinen asia kuin se, kenen kanssa viettää lounas- tai kahvitaukonsa, voi hänen mukaansa vaikuttaa päivittäiseen työn imuun. Seppälän mukaan yhdelle työn tuunaaminen voi olla sitä, että rauhallisen työpäivän aikana tekee jonkin varsinaiseen työnkuvaansa kuulumattoman työtehtävän ja pääsee näin hyödyntämään osaamistaan monipuolisesti. Toiselle taas työn tuunaaminen voi olla sitä, että tarkastelee omia työtapojaan uudesta näkövinkkelistä ja pohtii, onko nykyinen toimintatapa se paras ja toimivin. Kolmas käy pyytämässä työkavereilta palautetta työnteostaan ja neljäs tarkastelee ja tunnistaa työpäivänsä aikasyöpöt ja opettelee priorisoimaan tekemisiään.

Miten tukea työntekijää työn tuunaamisessa?

Työn tuunaaminen on lähtökohtaisesti työntekijöistä ja tiimeistä kumpuavaa, mutta ilman esihenkilöiden ja johdon tukea ei esiin nousseiden tuunausideoiden kanssa päästä puusta pitkälle. Kaikkia työntekijöiden ideoita ei tietenkään aina voi toteuttaa ainakaan sellaisenaan, mutta jos työntekijöillä on esittää ajatuksia ja ideoita oman työnsä tuunaamisesta, olisi niihin hyvä suhtautua lähtökohtaisesti positiivisesti. Ajatusten ja kehitysideoiden esiintuominen kertoo siitä, että työntekijä on kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan sekä työnsä kehittämisestä. Johto voi auttaa kohdistamaan kiinnostuksen ja innostuksen oikeaan suuntaan ja jalostamaan sen toteutuskelpoisiksi ideoiksi. Ehkäpä yhteisillä pohdinnoilla olisi mahdollista löytää molemmille osapuolille mielekkäitä kehityskohteita? Tai toisiko koko tiimin ottaminen mukaan prosessiin laajempaa näkökulmaa ja lisää ideoita? Avoimella mielellä, halulla luoda vuoropuhelua ja kuunnella työntekijöitä heitä koskevissa asioissa ollaan jo hyvässä alussa luomassa innostavaa ja energisoivaa yrityskulttuuria.

Lähteet ja linkit

Työeläkeyhtiö Elon artikkeli  Jari Hakasen vinkit työn tuunaamiseen.

Vakuutusyhtiö Fennian artikkeli  Työn tuunaamisella inspiraatiota ja energiaa arkeen.

Harju, Lotta; Aminoff, Merike; Pahkin, Krista ja Hakanen, Jari. Työn tuunaajan käsikirja. Työterveyslaitos, 2015. Ladattavissa osoitteesta https://www.ttl.fi/file-download/download/public/2563 .

Työpiste-verkkolehti 31.7.2024. Työn merkityksellisyys kannattelee, mutta työn ei tarvitse olla elämää suurempaa

Seppälä, Piia. Blogikirjoitus 25.03.2019 Tuunaa työtä – sekä yksin että yhdessä!

Inkeri Valkeakoski

Sähköposti inkeri@konjunktuuri.fi
Kansainvälisen liikkuvuuden assistentti

Minulla on ollut ilo ja onni työskennellä useissa erilaisissa työtehtävissä ja työpaikoissa tähänastisen työurani aikana. Syitä työpaikkojen vaihtumiseen on ollut yhtä monta kuin uusia alkujakin. Kokemukset monenlaisista työtehtävistä sekä erilaisista organisaatioista ja johtamistavoista ovat saaneet minut pohtimaan syitä ja seurauksia oman – ja myös työkavereiden – työssä viihtymisen ja työhyvinvoinnin taustalla. Asiaa koskevilla tutkimusretkilläni olen törmännyt usein termiin työn imu. Mitä se oikein on ja voiko se vaikuttaa siihen, miksi jossakin työpaikassa työntekijät viihtyvät ja voivat hyvin ja toisessa eivät?

Työ imu on myönteinen tunne- ja motivaatiotila

Usein työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, jossa työntekijä kokee olevansa työssään tarmokas ja työlleen omistautunut. Työn imua kokevat työntekijät ovat innostuneita työstään, nauttivat työn tekemisestä ja kokevat työnsä ja työpanoksensa merkitykselliseksi. He sitoutuvat työhönsä, auttavat työkavereitaan ja tartuttavat työn imua myös työyhteisöönsä. Lisäksi he kokevat työn parantavan elämänsä laatua ja ovat kaiken kaikkiaan onnellisempia kuin muut työntekijät.

Tutkimusprofessori Jari Hakanen tarkastelee työn imua kirjassaan Työn imu. Hänen mukaansa työn imu näkyy myönteisenä ja energisenä toimintana työssä. Siihen sisältyvä energisyyden ja omistautumisen kokemus tuottavat hyvinvointia ja onnellisuutta työntekijälle ja sitä myötä enemmän aloitteellisuutta ja parempia tuloksia työssä. Työn imua kokevat voivat tartuttaa työn imua muihinkin ja parhaimmillaan koko tiimin suoritus voi parantua. Työn imua kokevat ovat usein muita terveempiä ja työkykyisempiä, jolloin he voivat suunnata enemmän voimavarojaan ja osaamistaan työhön. Työn imussa toimii myös vastavuoroisuuden periaate: kun työolot ja johtaminen synnyttävät työn imua, haluaa työntekijä tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla.

Koko organisaation asia

Työn imun kokemisen positiiviset vaikutukset eivät pääty työntekijään. Työn imulla on monia myönteisiä seurauksia paitsi työntekijälle itselleen myös organisaatiolle, jossa hän työskentelee. Työn imu merkitseekin paitsi hyvinvointia työntekijälle myös positiivisempaa työilmapiiriä sekä parempaa tuottavuutta yritykselle. Tutkimuksissa on todettu työn imulla olevan yhteys esimerkiksi yritysten tulosmittareihin (tuottavuus, tulos, asiakastyytyväisyys) sekä työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen ja tapaturmiin.

Miten työn imua voi lisätä?

Lienee sanomattakin selvää, että jokaiselle työntekijälle työn imu syntyy ja koostuu eri asioista. Lisäksi työn imun kokemiseen vaikuttavat tekijät muuttuvat ja kehittyvät työuran edetessä. Ei kuitenkaan syytä huoleen, sillä sekä työntekijä että työnantaja voivat edistää ja ylläpitää työn imua monin keinoin. Pitkälle pääsee jo sillä, että asiaan aletaan kiinnittää huomiota, ja että sekä työntekijä että työnantaja ovat valmiita katsomaan asioita avoimesti ja tekemään muutoksia, joilla työn imua voidaan työpaikalla lisätä.

Työntekijä voi aloittaa pohtimalla mitkä asiat ja millaiset työtehtävät saavat aikaan tai lisäävät omaa innostusta työssä. Kun innostuksen lähteet ovat selvillä, voi jatkaa miettimällä, mitä itse voisi tehdä innostuksen ja oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tällöin puhutaan työn tuunaamisesta. Apuna voi käyttää esimerkiksi Työn imu -testiä ja Työn tuunaajan käsikirjaa, jotka molemmat löytyvät Työterveyslaitoksen internetsivuilta. Joskus on tarpeen tarkastella ja tunnistaa mahdolliset omalle hyvinvoinnille haitalliset lukittuneet ajattelutavat ja pyrkiä pienin tietoisin askelin avaamaan niitä. Muista myös riittävä palautuminen ja työpaikan ulkopuolisten tekijöiden vaikutukset omaan työssäjaksamiseen.

Entäpä työnantaja sitten, miten yrityksen johto ja esihenkilöt voivat edistää työn imun tuntemista organisaatiossaan? Aika ajoin työpaikalla olisi hyvä pysähtyä yksin ja yhdessä pohtimaan asioita, jotka innostavat ja energisoivat työyhteisöä. Mielenterveysseuran mukaan työn imun kokemusta voidaan lisätä vahvistamalla työhön liittyviä voimavaroja, jotka auttavat työntekijää onnistumaan ja synnyttävät halua tehdä työ hyvin.  Työhön liittyvät voimavarat voidaan jakaa karkeasti neljään eri kategoriaan:

• Työtehtäviin liittyviä voimavaroja ovat työn palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus. 
• Työn järjestämiseen liittyviä voimavaroja ovat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeys sekä työaikojen joustavuus. 
• Työyhteisön vuorovaikutukseen liittyviä voimavaroja ovat esihenkilön ja työyhteisön tuki, oikeudenmukaisuus ja johtamisen selkeät käytännöt, arkinen huomaavaisuus, ystävällisyys, palaute ja arvostus sekä muiden kokema työn imu.
• Organisaatioon liittyviä voimavaroja ovat työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat, työpaikan ilmapiiri sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt. 

Monet työn voimavarat ovat ilmaisia, suhdanteista riippumattomia ja niitä voi koska tahansa työyhteisössä kehittää ja parantaa entisestään. Oman työelämäkokemukseni perusteella työn imuun ja työntekijöiden hyvinvointiin sekä positiivisen yrityskulttuurin rakentamiseen panostaminen ovat investointeja, jotka pitkässä juoksussa antavat yritykselle enemmän kuin ottavat.

Lähteet ja linkit:

Työn imu -testi: https://www.ttl.fi/tyon-imu-testi#no-back

Hakanen, Jari. Työn imu. Työterveyslaitos, 2011.

Harju, Lotta; Aminoff, Merike; Pahkin, Krista ja Hakanen, Jari. Työn tuunaajan käsikirja. Työterveyslaitos, 2015.

Työterveyslaitoksen internetsivut https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu.

Mielenterveysseuran internetsivut https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/.

Inkeri Valkeakoski

Sähköposti inkeri@konjunktuuri.fi
Kansainvälisen liikkuvuuden assistentti

Ennen kuin pari vuotta sitten tutustuin kansainvälisen liikkuvuuden maailmaan, olin siinä käsityksessä, että ulkomaan työmatkalle riittävät passi, hammasharja, puhtaat kalsarit ja iloinen mieli.

Edellä mainitut toki ovat tarpeellisia ja iloinen mieli auttaa aina pitkälle, mutta usein paljon muutakin tarvitaan.

EU:n alueella on voimassa ns. Lähetetyn työntekijän EU-direktiivi, joka ohjaa työnantajan tekemään ilmoituksen toisen EU-maan työviranomaiselle silloin, kun on lähettämässä työntekijänsä sinne töihin, lyhyellekin matkalle. Joissain maissa ilmoitus onnistuu ihan simppelillä verkkolomakkeella, toisaalla taas tiedossa voi olla päiviä kestävä ja byrokratian huippuja hipova prosessi. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, Ruotsissa se on SWEA, Tanskassa RUT ja Ranskassa SIPSI. Myös Suomeen muualta tulevien työmatkalaisten tulee tehdä omansa, täällä se taitaa olla ihan vaan ”Ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä”.

Jokainen EU-maa saa toistaiseksi määrittää prosessinsa itse. Tästä johtuen jokaisen maan vaatimukset on aina tarkistettava hyvissä ajoin erikseen. Tämän voi yksinkertaisimmin tehdä surffaamalla paikallisen työviranomaisen sivuille ja jos lykästää, tieto on selkeästi englanniksi. Tieto saattaa kuitenkin olla vain paikallisella kielellä ja lakitekstin muodossa.

Silloin voi helposti tulla mieleen kysymys, että onko tätä nyt pakko tehdä kun menee näin vaikeaksi? Voin vastata sinulle valmiiksi että kyllä on. Tai vähintään tulee ainakin varmistua siitä, että juuri sen maan viranomainen ei vaadi ilmoitusta juuri siitä työstä, jota menette sinne tekemään. Pahimmillaan kohdemaa voi langettaa tuntuvat sakot ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä ja jatkossa työskentely kyseisessä maassa voi olla haasteellisempaa.

Seuraavaksi saatat miettiä, että no mistä ne sitä tietää, jos käydään nopea keikka tekemässä ihan muina turisteina? Ihan suoraan sanottuna eivät aina tiedäkään, mutta mielestäni riski ei ole ottamisen arvoinen. Kunkin maan työviranomaiset tekevät tarkastuksia paikallisiin yrityksiin ja se voi olla osumatta tai sitten osua kohdalle paitsi silloin kun siellä ollaan, myös pitkään sen jälkeen. Joissain maissa myös yritykset vaativat todisteen tehdystä ilmoituksesta ennen kuin saa mennä suorittamaan sovitun työn.

Jos tuntuu siltä, että teidän yrityksessänne kenelläkään ei ole aikaa perehtyä EU-maiden ilmoituskäytäntöihin ja niiden toteuttamiseen, meillä täällä Konjunktuurilla on asioista jo aika hyvä käsitys. Tarvittaessa selvitämme ilmoitusvelvoitteet ja hoidamme byrokratian puolestanne. Apu on vain puhelinsoiton päässä.

Sirpa Virtanen

Sähköposti sirpa@konjunktuuri.fi
Kansainvälisen liikkuvuuden asiantuntija

Konjunktuurilla on pitkä historia ulkomaankaupan asiakirjoista, kuten Euroopan unionin yleisistä alkuperätodistuksista (Certificate of Origin), ATA Carnet -tulliasiakirjoista, kauppalaskujen vahvistuksista sekä muista erityistodistuksista. Nykyisin nämä ulkomaankaupan kaupan asiakirjat voi hakea pääasiassa suoraan Kuopion kauppakamarista, mutta Konjunktuuri vastaa Varkauden kauppakamariosastona edelleen täysin ATA Carnet -asiakirjojen myöntämisestä.

Mitä hyötyä ATA Carnet’sta on ja miten sitä haetaan?

ATA Carnet on kansainvälinen tulliasiakirja – ikään kuin passi tavaroillesi väliaikaisessa viennissä. Sen avulla yritys voi viedä tavaroita sopimukseen liittyneisiin maihin tulli- ja verovapaasti korkeintaan yhden vuoden ajaksi. Sopimusmaita on tällä hetkellä noin 80. Vietävät tavarat voivat olla kaupallisia tavaranäytteitä, ammatinharjoittamisvälineitä tai näyttelytavaroita, joista esimerkkejä ovat mm. koneet ja laitteet, työkalut, soittimet, korut ja taideteokset. ATA Carnet korvaa muut vientiasiakirjat, kauttakuljetusasiakirjat ja väliaikaisessa vientimaassa tarvittavat tulliasiakirjat, mikä säästää vientiyrityksen aikaa ja kustannuksia. ATA Carnet’ta ei voida kuitenkaan käyttää, kun tavaroita viedään jalostettavaksi tai korjattaviksi, tai jos vietävät tavarat eivät palaudu enää takaisin.

Kaikki lähtee liikkeelle asiakkaan yhteydenotosta: saamme tiedon mihin maahan yritys on tavaraa viemässä, mistä syystä ja milloin sekä siitä, kuka tavaran kanssa kulkee ja esittää ATA Carnet’n eri maiden tullitoimipaikoissa. Ohjaamme asiakkaan täyttämään ATA Carnet -hakemuksen ja neuvomme häntä mahdollisista kohdemaahan liittyvistä erityisvaatimuksista. Esimerkiksi Yhdysvallat ei hyväksy tavaran käyttötarkoitukseksi ’näyttelytavaroita’ lainkaan ja Intiassa näyttelytavarat taas saavat olla ATA Carnet’lla vietynä lähtökohtaisesti vain kuusi kuukautta.

Siirtymä sähköiseen eATA Carnet -tulliasiakirjaan

Tällä hetkellä prosessin tuotoksena on edelleen fyysinen asiakirjanippu, joka tulee esittää eri maiden tulleissa aina rajanylityksissä. Viejäyrityksen on huolehdittava, ett ATA Carnet leimataan oikeaoppisesti jokaisessa tarvittavassa tullitoimipaikassa ja että tavarat saapuvat takaisin EU-alueelle siinä kunnossa, kuin ne täältä poistuivatkin. ATA Carnet on kuitenkin digitalisoitumassa ja kauppakamareissa siirrytään hiljalleen sähköiseen eATA-järjestelmään, mikä helpottaa väliaikaisen viennin prosessia entisestään. Tulevaisuudessa ATA Carnet’n sähköisen version voi esittää tullitoimipaikassa älypuhelinsovelluksen avulla, mikä tekee tulliasiakirjan käsittelystä haltijalle vaivattomampaa. Myös tullivirkailijoiden merkinnät tulevat siirtymään suoraan sähköiseen tietokantaan reaaliaikaisesti.

Kollegamme Anne Hatanpää Keskuskauppakamarista onkin kirjoittanut digitalisoituvasta ATA Carnet’sta blogipostauksen, jossa on lisää hyödyllistä lisätietoa: https://kauppakamari.fi/blogi/digitalisoituva-ata-carnet-tulliasiakirja-on-helpottanut-60-vuotta-valiaikaista-vientia/

Lisätietoa löytyy myös: atacarnet.fi, iccwbo.org/business-solutions/ata-carnet

Honkalampi-säätiö on myynyt Ehdan liiketoiminnan Konjunktuuri Oy:lle 1.10.2023 alkaen.

Konjunktuuri Oy on toiminut yli 30 vuotta tarjoten monipuolisesti henkilöstö- ja käännöspalveluita. Vuodesta 2021 Konjunktuurin yrittäjinä ovat olleet mukana perustaja Anne Pääkkösen rinnalla myös joensuulaislähtöiset Atte Solaranta sekä Erik Tahvanainen.

Ehta Henkilöstöpalveluiden toiminta jatkuu, vanhalla tutulla nimellä ja toimitavoilla, Konjunktuurin tytäryhtiönä.

“Meillä Konjunktuurilla oli selvä visio, että haluamme kasvaa ja kehittyä myös omalla synnyinpaikkakunnallamme, Joensuussa. Lähdimme kartoittamaan verkostojamme sekä mahdollisia yhteistyökumppaneita ja Ehdan kanssa päästiin melko nopeasti yhteisymmärrykseen tulevaisuuden tahtotilasta.”, Erik Tahvanainen taustoittaa.

Tahvanaisen mukaan Konjunktuurilla on ollut selkeä tarve saada lisää osaavaa henkilöstöä heidän henkilöstöpalveluyksikköönsä. “Ehtalaisten tekemisen laatu, työn jälki ja asiakaslähtöisyys vakuuttivat meidät heti ensimmäisistä palavereista lähtien”, hän kertoo. “Uskomme, että yhdessä Ehdan kanssa meillä on erinomainen sauma palvella paikallisia yrityksiä erilaisissa henkilöstöpalvelutarpeissa, entistä vankemmin hartioin”, Tahvanainen jatkaa.

“Olemme iloisia, että Ehdan toiminta pääsee kehittymään uusien omistajien ohjauksessa, joilla on kokemusta alalta ja me pystymme keskittymään ydinosaamiseemme sote-alan palveluissa ja niiden eteenpäin viemisessä”, Honkalampi Palveluiden toimitusjohtaja Petri Pehkonen kommentoi.

Lue lisää Ehta Henkilöstöpalveluista TÄSTÄ!

Erik Tahvanainen

Puhelin 044 362 8290
Sähköposti erik@konjunktuuri.fi
Yrittäjä

Atte Solaranta 

Puhelin 050 407 7620
Sähköposti atte@konjunktuuri.fi
Toimitusjohtaja & Yrittäjä

Vuonna 2014 olin tradenomiksi valmistumisen kynnyksellä ja pistänyt kaiken peliin havitellessani Konjunktuurin tulevaisuuden toimistotyöntekijän pestiä. Ja kuten arvata saattaa, onnistuin nappaamaan paikan ja avasin Konjun toimiston oven kyseisen vuoden toukokuussa. Ensimmäisistä päivistä mieleen on jäänyt Pääkkösen Annen arvio siitä, kuinka minulle kaavailtujen työtehtävien täydelliseen sisäistämiseen tulisi kulumaan ainakin vuosi. Taisin silloin hieman hymähtää tälle melkoisen pitkältä tuntuvalle aikataululle, mutta totuus (ja naama) valkeni pian, kun vauhtiin päästiin.

Konjunktuuri on kautta aikojen ollut hyvin monipuolinen yritys ja Konjun toimistolta käsin on hoidettu työtehtäviä laidasta laitaan toimialasta riippumatta. Tämän mallin mukaisesti myös minua nuorena työntekijänä lähdettiin ohjaamaan. Aloitin työt käännös- ja tulkkauskoordinaattorina, joka nappaili toisella kädellä parinkin eri puhelinvaihteen puhelut. Lisäksi asiakasyrityksemme vierasvastaanotto kuului minun hommiini. Aika pian sain myös ensimmäisen oman asiakasyrityksen, jonka toimistolla aloin vierailla pari kertaa viikossa hoitaen taloushallintoa. Pääsin tätä kautta osaksi toimistomme laajempaa talous- ja palkkahallintotiimiä, ja sen myötä hoitamieni asiakkaiden kirjo laajeni. Oli otettava koppia monista eri järjestelmistä sekä hallittava myös perinteinen paperinen taloushallinto, jossa kirjanpitoaineistotkin niputettiin fyysisesti käsin arkistohaarukoihin. Lisäksi otin aika ajoin vastaan projektiluonteisia asiakastöitä, joiden kautta toimme helpotusta asiakasyritysten ruuhkahuippuihin. Piti olla yhtä aikaa siellä täällä – ja sehän tälle multitaskaajalle sopi.

Työ tehtiin usein nimenomaan paikan päällä asiakkaan tiloissa, eikä etätyömahdollisuuksia vielä silloin hyödynnetty tai edes tunnettu monessakaan pk-yrityksessä. Siitä viitisen vuotta eteenpäin tilanne olikin sitten aivan toinen – kaikkialla, koska iso K. Pandemian myötä pääsin toden teolla kokemaan, mitä sanahirviö digitransformaatio ja sähköistyminen käytännössä tarkoittivat Konjunktuurin sekä asiakasyritystemme kohdalla. Koen, että tekniikan aallonharjalla surfailevana diginatiivina toin kaivattua apua ja tukea, jotta työt onnistuttiin raivaamaan sähköisiä kaistoja pitkin kotikonttoreihin ja tärkeät liiketoiminnanprosessit pysyivät käynnissä. Melkoinen kokemushan se oli, mutta kuten kriiseistä yleensä, niin myös pandemiasta jäi kaiken ikävän jälkeen käteen jotain hyvääkin; etätyö, joka on tullut jäädäkseen tuoden uusia mahdollisuuksia esimerkiksi työntekijäresursseja ajatellen. Etätyö toi joustavuutta myös omaan työhöni Konjunktuurilla ja asiakaskenttämme on laajentunut.

On mahdotonta lähteä luettelemaan kaikkia työtehtäviäni Konjunktuurilla, koska niitä on ollut vuosien varrella valtava määrä. Viikko on saattanut alkaa asiakkaan myynti- ja ostoreskontraa hoitamalla, toisena päivänä on voitu tehdä matkavarauksia, kolmantena vaihtaa roolia Kuopion kauppakamarin puolelle ja laatia asiakkaalle ATA Carnet -asiakirjan väliaikaista vientiä varten. Seuraavaksi olen voinut lähteä ”keikalle” asiakkaan luokse (kuten meillä Konjulla on tapana sanoa) milloin mihinkin tehtäviin – joskus jopa kahvilatöihin ruuhkahuippuja tasoittamaan. Viikko on voinut päättyä oman toimistomme kehittämiseen tai vaikka edustustehtäviin. Päivät ovat olleet harvoin samanlaisia ja olen säännöllisesti saanut hypätä tuntemattomaan. Lisäksi kansainvälisyys on ollut tiukasti mukana kaikessa, mitä Konjunktuurin y-tunnuksen alla on tehty. Minun urapolullani se on tarkoittanut käännös- ja tulkkaustöiden koordinoimista, vientiasiakirjoja, matkavarauksia ja kansainvälisiä asiakkaita ylipäätään. Viimeisimmäksi olen toiminut kansainvälisen liikkuvuuden parissa selvittäen ulkomaille suuntautuvien työmatkojen byrokratian kiemuroita.

Tyypilliseen Konjun tapaan toimia on kuulunut myös se, että moni työtehtävä lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeesta, johon vastataan luomalla heidän näköisensä palvelukokonaisuus. Ja näistä räätälöidyistä yhteistyökuvioista on muodostunut usein hyvin pitkiä. Ja ihmekös tuo, kun priimaa jälkeä on päässyt tulemaan.  Juuri nämä vaihtelevat ja hetkittäin jopa yllättävät työtehtävät ovat pitäneet huolen siitä, ettei minun ja Konjun välisen suhteen kipinä ole päässyt sammumaan. Olen saanut kehittää osaamistani jatkuvasti ja työtehtävät ovat tukeneet omia mielenkiinnonkohteitanikin. Viimeisin haltuun ottamani vastuualue koski Varkauden toimistomme team leader -tehtäviä, jotka ovat tuoneet viimeisen yhdeksän kuukauden aikana eteeni kaikenlaista uutta niin omalta mukavuusalueeltani kuin sen ulkopuoleltakin. Olen hyvin kiitollinen Konjunktuurin johdolle sekä tiimille tästä luottamuksesta ja koen esihenkilökokemuksen jättäneen edes pienen untuvasulan hattuuni tulevaisuutta ajatellen.

Ja mikä tärkeintä, yksin en ole tätä uramatkaani Konjulla tehnyt. Konjunktuurin työyhteisö on ollut minulle kuin toinen perhe. Konjunktuurin perustaja ja yrittäjä Anne Pääkkönen on tarjonnut aivan työsuhteeni alusta alkaen kullanarvoisia yrittäjänaisen oppeja, sparrannut oikeaan suuntaan sekä antanut täyden tukensa työntekijänä kehittymiselle. Samanlaisella lämmöllä ja energialla toimistoomme astelivat myös uudet yrittäjämme Atte ja Erik muutama vuosi sitten. Lisäksi tiiviit työtiimit mahtavine persoonineen ovat olleet onnistuneiden sekä naurua täynnä olevien työpäivien suola.

Eritoten ilman työpariani en olisi saavuttanut kaikkea tätä, mistä saan olla nyt ”vanhana” konjulaisena ylpeä. Tuolloin vuonna 2014 minun kanssani samaan aikaan työnsä aloitti käännösalaa opiskeleva Sanna, jonka kanssa muodostimme heti ensimmäisistä päivistä alkaen voittamattoman ”tutkaparin”. Meidän molempien työkokemukset, koulutukset sekä vahvuudet klikkasivat loistavasti yhteen toisiaan täydentäen. Olemme Sannan kanssa päässeet onnekkaina todistamaan sen, millaista on löytää työelämässä se ”perfect match”. On äärettömän helppoa ja innostavaa ryhtyä työhön kuin työhön, kun oma työpari ymmärtää asiat puolesta sanasta tai jopa eleestä. Kun toisen näkemykset ovat yhtä arvokkaita kuin omat, tai kun oivalluksen lamppu syttyy molemmilla täysin samaan aikaan. Onpa taidettu työn lomassa aloittaa jokunen biisikin yllättäen stereona laulaen. Great minds think alike! Ei ole siis mikään ihme, että näimme Sannan kanssa yhdessä myös yhdeksän vuoden konjulaisuuden rajapyykin viime toukokuussa. Pitkä aika nykypäivän työmarkkinoilla! 💪

Konjunktuuri on ollut kohdallani enemmän kuin työnantaja. Kuitenkin, kolme vuotta sitten aloittamani energiatekniikan insinööriopinnot ovat tuoneet tulevaisuuden suunnitelmiini uutta väriä ja suuntaa, ja uusia ovia on alkanut aueta ympärilläni. Näin ollen tyhjennän haikeana työpisteeni 31.8. ja suuntaan tutkimaan tekniikan alan vielä hieman tuntemattomia urapolkuja. Wish me luck!

Suuren suuri kiitos kaikille, joiden kanssa olen päässyt tekemään töitä ja yhteistyötä, tai ihan vain törmäämään Konjunktuuri-vuosinani! 🧡🙏

Kun Konjunktuuria lähestyy uusi käännösasiakas, hänellä on yleensä käännöstarve yksittäiselle asiakirjalle tai projektille. Usein asiakkaat kilpailuttavat työn monen eri kielipalveluyrityksen kesken, tai he ovat voineet olla jopa yhteyksissä suoraan yksittäisiin kääntäjiin.

Tarjouskilpailussa keskitytään harmillisen usein löytämään kaikista halvimmalla tai nopeimmin työn toimittava palveluntarjoaja, eikä palvelun laatua osata ehkä arvioida, vaatia tai kyseenalaistaa. Valveutuneimmilla asiakkailla on jo entuudestaan ymmärrystä käännösalasta: he tuntevat alan käytänteitä ja työkaluja, osaavat kertoa käännösprojektissa oleellisesti vaikuttavista asioista jo ennakkoon, toimittavat mahdollista yrityskohtaista sanastoa ja tiedustelevat palveluntarjoajalta käännöstyöhön ja -prosessiin vaikuttavia laatuseikkoja päätöksensä tueksi.

Käännösasiakkaan ihannelopputulos on, että tilausvahvistuksen jälkeen hän saa hyvän käännöksen, halvalla ja nopeasti. Käytännössä näistä ominaisuuksista on mahdollista saada kaksi, eikä oikeasti hyvää käännöstä todennäköisesti saa silti niin halvalla, kuin toivotaan. Käännöstöitä ei siksi kannata kilpailuttaa pelkän hinnan perusteella, vaan valintaprosessissa olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös työn laatuun.

Mistä käännöksen hinta koostuu?

Käännöksen hintaan vaikuttaa moni eri asia: mm. lähtötekstin vaativuus ja määrä, kääntäjän alakohtainen asiantuntijuus ja se, onko käännöstyössä mahdollista hyödyntää valmiita käännösmuisteja tai termistöjä. Kilpailutusvaiheessa on hyvä myös tarkistaa, kuuluuko palvelun hintaan kielentarkistus ja mahdolliset korjauskierrokset. Tärkeintä on, että sekä asiakas että käännöstoimisto ymmärtävät projektin tarpeet samalla tavalla – näin myös työn hinta ja laatu vastaavat parhaiten kilpailuttajan tarpeita.

Sopivin käännöstoimisto voi joissakin tapauksissa olla myös hinnaltaan halvin, kunhan tilaaja myös tietää, millaisen käännöksen hän satsaamallaan rahalla saa. Joskus käännöstyö tarvitaan tiettyyn aikatauluun mennessä (esim. asiakkaasta riippumattomasta syystä) ja silloin kilpailutuksessa merkitsee eniten palvelun nopeus. Jos asiakas kuitenkin etsii laadukasta käännöstoimistoa ja mahdollista jatkuvaa yhteistyökumppania, on hänen syytä kiinnittää huomiota toimistojen asiakaspalveluun, palvelunkuvaukseen, laadunvarmistukseen ja projektihallinnan osaamiseen. Parhaassa tapauksessa kilpailutuksen myötä asiakas löytää tarpeisiinsa parhaiten sopivan käännöstoimiston, jonka kanssa yhteistyötä voi hyvillä mielin jatkaa myös ensimmäisen projektin jälkeen.

Konjunktuuri panostaa palvelun laatuun

Konjunktuuri Oy:n käännöspalvelussa panostetaan nimenomaan laatuun, mutta toimintaa harjoitetaan asiakaslähtöisesti ja joustavasti. Laadukas palvelumme perustuu siihen, että huomioimme asiakkaan tarpeet, ohjeistamme monimutkaisilta tuntuvissa käännösongelmissa ja varaamme jokaiselle käännöstyölle osaavan kääntäjän. Vaikka hyödynnämme alan teknologiaa, käännösten takana on aina koneen sijasta luotettava kielialan ammattilainen, joka näkee tekstin kokonaisuutena ja huomioi käännöksen kohderyhmän.

Toimistomme tuttu ja turvallinen koordinaattoritiimi reagoi nopeasti yhteydenottoihin ja pitää asiakkaan ajan tasalla koko prosessin ajan.

Kuinka voisimme olla avuksi? Jätä meille tarjouspyyntö TÄSTÄ!

Tekstin kirjoittanut käännöskonkarimme:

Sanna Nissinen

Sähköposti sanna@konjunktuuri.fi
KV-asiantuntija / Tiiminvetäjä