Kategoria: Yleinen

Konjunktuurin käännöspalvelut eivät lomaile kesähelteilläkään, vaan osaava ja avulias projektitiimimme pitää asiakkaista huolta läpi kesän. Heinäkuun aikana moni yritysasiakas lomailee, mutta saimme käännöstöihin liittyviä yhteydenottoja sen sijaan erityisen paljon yksityishenkilöiltä. Esimerkiksi koulutodistusten käännöstöille on ollut selvästi tarvetta, sillä moni on hakenut kesän aikana opiskelemaan ulkomaille. Kauttamme käännätettiin myös liuta erilaisia viranomaisten vaatimia dokumentteja, joita voivat olla mm. vihki-, isyys-, ja eläketodistus, sukuselvitys, avioehtosopimus, työtodistus ja palkkakuitit, passi, ajokortti, testamentti ja niin edelleen. Tällaisia dokumentteja ei voikaan kääntää kuka vain, vaan viranomainen vaatii yleensä auktorisoidun kääntäjän laatiman käännöksen.

Mikä on laillisesti pätevä käännös?

Auktorisoidun kääntäjän laatima (eli laillisesti vahvistettu) käännös tarkoittaa sitä, että käännösdokumentti on laillisesti yhtä pätevä kuin alkukielinen asiakirja. (Usein puhutaan myös virallisesta tai auktorisoidusta käännöstyöstä.) Sen käännösprosessi eroaa merkittävästi ”tavallisesta” kääntämisestä ja siksi on otettava muutama erityinen seikka huomioon:

• Laillisesti pätevä käännös tulee tehdä alkuperäisen dokumentin perusteella.
  • Pyydämme asiakkaita toimittamaan lähtötekstin meille nähtäväksi joko postitse tai paikan päälle toimistollemme. Jos tämä ei ole mahdollista, käännöksen nimeämisosaan merkitään, että käännös on tehty skannatun kopion perusteella.
• Auktorisoitu kääntäjä liittää laillisesti pätevään käännökseen erottamattomasti myös sitä koskevan lähdeasiakirjan.
  • Käännökseen liitettävä lähdeasiakirja voi olla joko alkuperäinen dokumentti tai siitä skannattu kopio.
  • Skannatun kopion tulee olla siisti ja painokelpoinen. Puhelimella otettu kuva lähdeasiakirjasta ei ole yleensä tarpeeksi hyvälaatuinen tähän tarkoitukseen.
• Vain paperinen versio käännöksestä on laillisesti pätevä.
  • Käännöksestä voidaan toimittaa myös skannattu kappale sähköisesti (esimerkiksi ulkomaisille oppilaitoksille juuri sähköinen versio on yleensä tarpeellinen), mutta käännöksestä toimitetaan aina myös paperinen kappale.

Mitä tehdä, jos käännös tarvitsee auktorisoidun kääntäjän vahvistuksen?

Jos asiakirjasi tarvitsevat auktorisoidun kääntäjän laatiman käännöksen, tarvitsemme ainakin seuraavat ennakkotiedot:

• Ovatko dokumentit sähköisessä muodossa ja voisitko lähettää ne meille arvioitavaksi?
  • Annamme käännöstyöstä mielellämme tarjouksen ja aikatauluarvion, sillä käännösprosessi on hitaampaa ja monimutkaisempaa kuin ”normaali” käännöstyö.
  • Sähköisen version voi toimittaa meille tietoturvallisesti turvapostina arvioitavaksi.
  • HUOM! Sähköisen version on oltava hyvälaatuinen skannaus!
• Pystytkö toimittamaan lähdeasiakirjaa meille nähtäväksi?
• Mikä on käännöksen käyttötarkoitus ja toivottu aikataulu?
• Mikäli lähtöteksti on esim. venäjäksi/ukrainaksi tms. kyrillisin kirjaimin kirjoitettu, kääntäjä tarvitsee tiedoksi myös nimien kirjoitusasun latinalaisin kirjaimin.
  • Tämä siksi, että nimien translitteroinneissa on usein eroa (esim. vaihtoehtoiset nimien kirjoitusasut Sergei, Sergey, Serguei, Serguey…)

Yhteydenoton jälkeen neuvomme ja ohjeistamme mielellämme lisää.

Lisää tietoa auktorisoidusta kääntämisestä löytyy mm. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta.

Palataan hetkeksi ajassa lähes 20 vuotta taaksepäin. Seija palaili työelämään nuorimman lapsensa lähdettyä kouluun. Hän lähti kurssille, jossa päivitettiin työelämän taitoja ajan tasalle. Kurssin osana oli työharjoittelu, jonka Seija teki Konjunktuurissa ja palasi sitten opintoihinsa. Muutaman kuukauden kuluttua häntä pyydettiin takaisin töihin äitiysloman sijaiseksi – ja sille tielle hän lopulta jäikin.

Vuosituhannen vaihteessa Konjunktuuri toimi Ahlströminkadulla samoissa tiloissa läheisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Aluksi Seija teki perinteisiä toimistotöitä; kirjoitti kirjoituskoneella asiakkaiden tekstejä puhtaaksi, laski lukuja nauhalaskimella laskutusta varten, laittoi kahvituksia kokouksiin, hoiti puhelinvaihdetta ja niin edelleen. Työtehtävät kehittyivät pikkuhiljaa, ja tähän päivään mennessä Seija on tehnyt laajasti eri taloushallintotöitä ja palkka-asiantuntijan tehtäviä, toiminut erilaisissa projekteissa, koordinoinut käännös- ja tulkkaustöitä, avustanut yrityksiä vientiasiakirjojen hankinnassa ynnä muuta.

Kun Seija aloitti työt Konjunktuurissa, oli toimistossa vain yksi lankapuhelin, johon vastattiin (vaatimattomasti) ”Keski-Savon keskus.” Seijan mukaan töitä tehtiin tuolloin myös enemmän ’ihmiseltä ihmiselle.’ ”Asiakas tai toimeksiantaja saattoi istua vieressäni ja minä kirjoitin puhtaaksi sen, mitä hän luki papereistaan. Tai jos tein laskutusta niin laskuttaja kertoi, kuka on asiakas ja mitä laskutetaan. Toimeksiannot eivät tulleet sähköisesti, vaan aina kasvotusten. Onhan se maailma muuttunut ihan hirveästi niistä ajoista”, Seija toteaa.

Vuosien varrella Seijalla on ollut kymmeniä eri asiakasyrityksiä. Työt on voitu hoitaa Konjunktuurista käsin, tai ne on käyty tekemässä asiakkaan omissa tiloissa. Seija on kiertänyt asiakkaita niin Varkauden sisällä, kuin sen lähikunnissa Heinävedellä, Leppävirralla ja Joroisissa.

Matkan varrelle on sattunut jos jonkinlaisia tilanteita. Seija kertoo esimerkiksi viettäneensä yhtä vappuaattoa tekemällä asiakkaan japanilaisille vieraille liikelahjoja kollegansa kanssa. ”Meille tuli jossain vaiheessa mieleen, että Japanissa visuaalinen kauneus on erittäin tärkeää. Kummallakaan meistä ei kuitenkaan oikein ollut visuaalista silmää, eikä meillä varmaan ollut edes kunnollisia tykötarpeita, ja kova nauruhepulihan siitä syntyi. Mutta kai se sekin sitten onnistui, koska siitä ei tullut mitään palautetta jälkikäteen.”

Entä mitä kaikkea Seija on vuosien varrella oppinut? ”Oikeastaan kaikki, mitä ensimmäisen työpäivän jälkeen olen tehnyt, on ollut kehitystä. On hirveästi asioita, jotka olen oppinut tässä työssä ollessani – varmaan 85 % kaikesta siitä, mitä osaan nyt”, Seija arvelee. ”Eihän se koulutus tarjoa kuin puitteet sille, että tietää, mistä on kysymys. Käytännön työ on se, mikä opettaa. Asioita on joutunut oppimaan yrityksen ja erehdyksen kautta.”

Seija kertoo arvostaneensa Konjunktuurissa erityisesti sitä, että työpaikan väki puhaltaa oikeasti yhteen hiileen. ”Työtovereilta on aina saanut apua ja palautetta, eikä kukaan ole koskaan sanonut, että ’en tiedä, yritä itse.’ Kollegaa autetaan hädässä, eikä kukaan keskity itsekkäästi vain omiin töihinsä”, Seija kehuu. ”Mielestäni tämä porukka on aina ollut Konjunktuurin vahvuus.”

Konjunktuuri Oy on kasvanut Seijan työuran aikana hurjasti. Paitsi, että työntekijöitä on huomattavasti enemmän, on yrityksen täytynyt myös investoida kaikkeen uuteen, mitä kehitys on tuonut tullessaan. Konjunktuuri kehittyy ajan mukana, mutta kaikkien näiden vuosien jälkeen sen tärkeimmät arvot ovat edelleen samat – monipuolisuus, joustavuus ja asiakaslähtöisyys.

Nyt yrityksen on jatkettava matkaansa, kiitettävä Seijaa 19 vuoden yhteisestä taipaleesta ja toivotettava tälle mitä leppoisimpia eläkepäiviä – hän, jos kuka on ne ansainnut!

Konjunktuurin sponsorointikohteet Joroisten lukion Eihvel, Varkauden kaverikoirat Tassukamut sekä Puurtilan Kisapojat ry

Helmikuussa, 30-vuotisjuhlavuotemme alussa avasimme sosiaaliseen mediaan sekä paikalliseen lehteen näkyvän haun, jossa etsimme useampaa yhteistyökumppania vuodelle 2019. Emme halunneet asettaneet haulle tiukkoja valintaperusteita, mutta pidimme tärkeänä, että hakijat jakavat Konjunktuurin kanssa saman arvomaailman. Lisäksi tavoitteenamme oli löytää sellaisia kohteita, joiden tukeminen mahdollistaa sujuvan vastavuoroisen yhteistoiminnan. Halusimme päästä touhuamaan ja näkymään yhdessä sponsorointikohteidemme kanssa.

Hakemusprosessi yllätti meidät positiivisesti. Hakemuksia tuli paljon ja hakijoita oli laidasta laitaan eri aloilta. Sponsorointikohteen etsinnän saama huomio toi jo itsessään paljon iloa, mutta ennen kaikkea hakemuksiin tutustuminen oli antoisa kokemus. Huomasimme, kuinka hienoa toimintaa alueeltamme löytyy, ja miten paljon ajatusta hakemuksiin oli laitettu! Suuri kiitos niistä!

Lukuisista hakemuksista valikoitui lopulta kolme toimijaa, joiden tärkeää ja arvokasta työtä lähdimme tukemaan. Joroisten lukion Eihvel, Varkauden kaverikoirat Tassukamut sekä Puurtilan Kisapojat ry vastasivat monelta osin siihen, mitä haimme. Jokaisen edellä mainitun ydintekemisessä on paljon yhtäläisyyksiä Konjunktuurin arvojen kanssa. Lisäksi koimme hyvänä ratkaisuna valita toiminnaltaan toisistaan eroavia yhteistyökumppaneita, koska onhan Konjunktuurin omakin toimiala hyvin laaja ja värikäs. Toisin sanoen, meistä on moneksi.

Konjunktuurissa kielitaidolla on suuri merkitys ja erityisesti käännös- sekä tulkkausosastomme tekee töitä eri kielten parissa päivittäin. Olemme kielitaidon puolestapuhujia ja korostamme kielten merkitystä erityisesti nuorten työllistymiseen vaikuttavana tekijänä. Haluamme kantaa edes pienen kortemme kielten opiskelun kekoon ja lähdimme tukemaan Joroisten lukion Eihveliä. Lukiossa toimivassa osuuskunnassa kielitaito ja kansainvälisyys on nostettu tärkeäksi osaksi yrittäjyyskasvatusta ja toivomme tukemme innostavan heitä entisestään.

Konjunktuurin arvojen kanssa yhteen mätsäsi myös Tassukamujen toiminnan keskeiset tekijät. Ihmisten aito kohtaaminen sekä koirien ja heidän ohjaajiensa pyyteetön läsnäolo sitä tarvitseville on mittaamattoman tärkeää. Myös me Konjunktuurissa pidämme kaiken toiminnan jalustana ajatusta siitä, että olemme ihmisiä ihmisille ja helposti asiakkaidemme tavoitettavissa – ihan naamatusten.  

Kolmas tukikohteemme löytyi urheilun puolelta. Varkauden uuttera lasten- ja nuorten liikuttaja, Puurtilan Kisapojat ry esitti sponsorointituen kohteet sekä toimintansa tärkeimmät kulmakivet niin, ettei jäänyt epäselväksi kuinka tärkeitä nuoret pesäpalloilijoiden alut PKP:lle ovat. Suureksi osaksi talkoohengessä tehtävä työ lasten- ja nuorten liikunnan eteen sai Konjunktuurin lähtemään yhteistyöhön paikallisen junioritoiminnan hyväksi. Yhteistyön solmimisen myötä konjunktuurilaisilla oli ilo päästä kokemaan Suomen kansallispelin huumaa maila- ja räpylätuntuman kautta PKP:n järjestämässä pesisillassa.

Kulunut vuosi on laajentanut käsitystä toimivasta ja vastavuoroisesta sponsorointitoiminnasta. Käytäntö on osoittanut, että yhdessä sponsorointikohteiden kanssa voi saada aikaan paljon hyvää pienillä asioilla. Molempien osapuolten panostus onkin hyvin tärkeää toimivan yhteistyön ylläpitämiseksi. Kaikkein parhaimmassa tapauksessa sponsorointiyhteistyö voi hyödyttää myös kolmatta, ulkopuolista tahoa, kuten esimerkiksi osapuolten asiakkaita tai somekieltä käyttäen; seuraajia. Konjunktuurin vireillä olevat sponsorointiyhteistyöt ovat tarjonneet jo tähän mennessä aivan uudenlaisia kokemuksia, lisätietoutta alueestamme, ihania kohtaamisia sekä ne ovat toimineet mukavana lisäbuustina markkinointiviestinnässä. Sponsorointiprosessi yhteistyökumppaneiden hausta käytännön tekemiseen on ollut ehdottomasti kaiken työn ja taloudellisen panostuksen arvoista!

Vanhaa vuotta katsotaan taaksepäin, minkä seurauksena toiset pyrkivät tekemään joitain asioita paremmin, toiset löytävät mahdollisuuden aloittaa alusta ja toiset jatkavat tyytyväisenä valitsemallaan polulla. Me täällä Konjunktuurissa olemme kiitollisia asiakkaistamme ja yhteistyökumppaneistamme, jotka tekevät vuodesta toiseen arjestamme mitä antoisinta. Voimme olla erityisen onnellisia toimistollamme vallitsevasta hyvästä yhteishengestä ja ylpeitä noudattamistamme eettisistä periaatteista. Haluamme, että kanssamme on jatkossakin ilo asioida ja että asiakkaiden ongelmiin löydetään yhdessä aina paras ratkaisu. Lupaamme, että reagoimme myös tulevana vuonna kaikkiin yhteydenottoihin niin pian kuin suinkin mahdollista.

Vuosi 2017 sisälsi Konjunktuurin arjessa melkoisesti myllerryksiä, mutta toivotamme uuden vuoden haasteet sydämellisesti tervetulleeksi. Nyt kun joulukuun pyhäpäivät on saatu vietettyä pois alta, toimistolla alkaakin vuodenvaihteen jälkeinen kuhina. Palatkaamme siis virkein mielin työn ääreen, käännetään kalenterin sivu, oikaistaan ryhti ja ryhdytään tuumasta toimeen!

Onnea ja menestystä uudelle vuodelle toivottaa

Konjunktuurin väki

Nykyään voidaan siirtää paljon tietoa kulunvalvonnasta, työaikakirjanpidosta, lomasovelluksista ynnä muista HR-järjestelmistä suoraan palkanlaskentajärjestelmään. Tunnit voidaan lukea sähköisiltä lomakkeilta järjestelmään, joka ”osaa” laskea mahdolliset vuorotyö- ja muut lisät sekä loma- ja sairausajan palkat. Käytännön kokemus monissa yrityksissä on kuitenkin osoittanut, että nämä järjestelmät eivät aina toimi aukottomasti. Vastuu oikean tiedon tuottamisesta HR-järjestelmään on yleensä työntekijällä tai esimiehellä. Jos sinne viety tieto on virheellistä, sama virhe siirtyy myös palkanlaskentaan. Tässä vaiheessa astuu esiin asiantuntijan rooli: virheellinen tieto korjataan ja viedään oikeanlaisena palkanlaskentaan.

Esimerkki tosielämästä: henkilö merkitsi HR-järjestelmään vuosiloman alkamaan 18.6.3016. Palkkajärjestelmä otti virheellisen tiedon vastaan ja palkka-asiantuntija luotti HR-järjestelmän siirtävän tiedon oikeanlaisena. Kun työntekijän kesäloma alkoi eikä lomarahoja näkynytkään tilissä, alkoi henkilö luonnollisesti ihmettelemään, minne rahat jäivät. No, ne olisivat olleet maksussa sitten tuhannen vuoden päästä.

Palkanlaskijan ammattinimike on pikkuhiljaa poistumassa. Sen korvaava nimike ’palkka-asiantuntija’ kuvaa huomattavasti paremmin sitä valtavaa tieto- ja työmäärää, joka on hallittava. Suomessa on suunnaton määrä erilaisia lakeja, joilla pyritään turvaamaan työntekijän asema työpaikalla. Laki on aina perusohje, jota huonompaa sopimusta ei voi tehdä. Lakien lisäksi on hallittava useita työehtosopimuksia (TES), joiden tuntemus onkin palkka-asiantuntijan tärkein työkalu.

Otetaan esimerkiksi nuori työntekijä, joka menee kaupan kassalle kesätöihin. Aukioloaikojen vapauduttua kaupoissa tehdään nykyisin paljon ilta-, yö- ja sunnuntaitöitä. Henkilö merkitsee tehdyt tunnit tuntilistaan (kynällä tai sähköisesti) ja toimittaa sen eteenpäin. Onko hänellä vasta työmarkkinoille ilmaantuneena työntekijänä käsitystä siitä, mistä lähtien saa iltalisää ja paljonko se on euroina? Tietääkö kesätyöntekijä, onko hänellä oikeus saada arkipyhäkorvaus, jos kauppa onkin kiinni kirkollisena tai muuna juhlapyhänä?

Nuori työntekijä ei ole uransa alkuvaiheessa välttämättä edes kiinnostunut TES:n sisällöstä – ”kunhan nyt jotain rahaa tulee…” Palkka-asiantuntija tarkastaa lisät ja muut asiat kohdalleen. Nuori työntekijä voi jopa yllättyä iloisesti, kun rahaa tuleekin enemmän ja mikä tärkeintä: oikein.

Vuoden 2019 alusta otettiin käyttöön Kansallinen tulorekisteri eli KATRE. Sinne on vuoden päästä (2020) ilmoitettu niin paljon dataa (palkka-asiantuntijan toimesta!), että rekisteriä pystyy hyödyntämään esim. KELA ja myöhemmin myös mm. ammattiliitot. Automatisoinnista huolimatta väliin tarvitaan aina ihminen: palkka-asiantuntija. Niin pitkälle palkanlaskentaprosessissa ei vielä päästä, että palkka-asiantuntija pudotettaisiin ketjusta pois ja että data ja eurot liikkuisivat automaattisesti.

Miksi palkka-asiantuntijan työtä ei pidetä ns. seksikkäänä alana nuorempien vastavalmistuneiden keskuudessa? Usein koulun penkiltä hakeudutaan ennemmin myyntiin ja markkinointiin sekä media-alalle, jotka tietysti ovat hyviä aloja nekin. Palkka-asiantuntijan työ on ennen kaikkea ihmisläheistä työtä. Jokainen yrityksen työntekijä on yksilö, jonka elämäntilanne vaikuttaa myös palkanlaskentaan ja sosiaalietuuksiin (sairausloma, vanhempainvapaa ym.). Onko vallalla käsitys, että palkanlaskenta on tylsää, rutiininomaista puuhaa, jota hoitelevat kohta eläkeikää lähestyvät mummelit?

Palkka-asiantuntijan työ on erikoisosaajan työtä. Se tarjoaa näköalapaikan yhteiskunnan muutoksiin suhteessa palkansaajaan ja antaa mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen alati muuttuvalla ja kehittyvällä alalla. Automatiikka on jo muuttanut palkanlaskijan työtä, ja nyt alaa mullistavat robotiikka ja tekoäly. Ihmisen tarvetta ne eivät tule poistamaan, mutta työn luonne muuttuu vahvemmin asiantuntijan rooliin. Vahva työssä hankittu osaaminen tarjoaakin entistä paremmat mahdollisuudet jatkaa pidemmälle, mm. HR-päällikön tehtäviin tai ammattiyhdistysten asiantuntijatehtäviin. Työmarkkinat ovat välillä työnantajien ja työntekijöiden välinen temmellyskenttä, johon Suomen hallitus heittää toisinaan ”kapuloita rattaisiin”. Kaikki tämä vaikuttaa myös palkka-asiantuntijan työhön (esim. ylityökiellot, aktiivimalli). Työ ei siis ole yksitoikkoista rutiinia, vaan mielenkiintoista ja antoisaa ihmisläheistä työtä, jossa huomioidaan myös työnantajan sekä muiden sidosryhmien (mm. verottaja) edut ja pidetään win-win-tilanne hallinnassa.

Vuoden 2016 lokakuussa sain kunnian osallistua Euroopan komission TranslatingEurope -foorumiin. Lähdin edustamaan ensisijaisesti opinahjoani eli Itä-Suomen yliopistoa, jonka kautta olin aikanaan haaveillut pääseväni tekemään työharjoittelua Euroopan komission käännöstoimen pääosastossa (DGT). Vuosittain järjestettävälle TranslatingEurope -foorumille kokoontuu niin opiskelijoita ja opettajia, ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, kuin tutkijoita ja EU-kääntäjiä. Kaksipäiväiselle foorumille osallistui lähes 600 alan toimijaa keskustelemaan vuoden teemasta eli käännösteknologioista ja -työvälineistä.

Alan toimijoiden mielipiteet käännösteknologioiden (etenkin konekääntämisen) hyödyistä vaihtelevat selvästi laidasta laitaan. Toiset foorumilla olleista olivat huolissaan siitä, miten käännöskoneiden kehitys vaikuttaa työmarkkinoihin. Eräs yrittäjä kysyi, kaivammeko omaa hautaamme antamalla koneiden tehdä työn puolestamme. Muuan opiskelija pohti, ovatko tulevaisuuden kääntäjät vain post-editoijia tai projektikoordinaattoreita. Toisaalta foorumilla oli myös heitä, jotka puolustivat konekääntämisen vääjäämätöntä asettumista alalle. Erään tutkijan mielestä kääntäjät ovat aina olleet vastahakoisia hyväksymään uutta teknologiaa ennen kuin siitä tulee osa arkea. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin sitä, että ala on murroksessa ja sen mukana tuoma muutos on väistämätöntä.

Ensimmäisen päivän lopussa pohdimme opiskelijaedustajien kesken omaa kantaamme foorumilla käsiteltyihin aiheisiin. Oman kääntäjäsukupolveni edustajat eivät selvästi koe kehittyvää teknologiaa uhkana, vaan mahdollisuutena. Konekääntämisen tuoma automatisointi huolestuttaa kuitenkin luovien tekstien kääntäjiä, vaikka koneiden ei uskotakaan korvaavan ihmistä täysin. Koneiden tekemien käännösratkaisujen pelätään kuitenkin johtavan siihen, että ihmiskääntäjä alkaa hyväksyä kielitaidoltaan puutteellisia käännöksiä ja tuottaa siten kohdekielellä vähemmän rikkaita tekstejä.

Vierailun suurinta antia oli huomata, kuinka yhtenäinen käännösala loppujen lopuksi on eriävistä mielipiteistä huolimatta. Kääntäjiä yhdistää edelleen rakkaus kieleen ja sen moniin eri ulottuvuuksiin. Kääntäjät ja tulkit eivät onneksi näe ammattiaan vain mekaanisena suorittamisena, vaan tapana rikkoa kielimuureja. Onnekseni sain myös huomata, että aina kun olin hämilläni käsiteltävistä asioista, joku kertoi olevansa aivan yhtä pihalla. (Vaikeinta oli sisäistää tilastollisen konekääntämisen algoritmeja – humanisti kun olen.) Kaikki foorumin osallistujat, käännösalan siskot ja veljet, muistuttivat minua siitä, miksi lähdin tälle alalle ja rakastan sitä edelleen: pystyäkseni tuomaan eri kulttuurien lukijoita ja puhujia lähemmäs toisiaan.
 
Sanna Nissinen,
Konjunktuuri Oy