Mitä asioita on otettava huomioon ja kuinka työlle valitaan oikea kääntäjä, kun käännöksen kieliparina on suomi-englanti tai englanti-suomi?
Yksikään teksti ei käänny itsestään kieleltä toiselle, eikä laadukasta käännöstä saa aikaan koneellisella ’sanasta sanaan’ -menetelmällä. Sen sijaan jokainen käännöstyö vaatii tekstikokonaisuuden hahmottamista, inhimillistä harkintaa ja päätöksentekoa. Tässä blogitekstissä nostamme esiin käännösprosessissa vaikuttavia tekijöitä ja pohdimme, millaiset asiat vaikuttavat yleisimpien kielipariemme suomi-englanti-suomi kääntäjän valintaan.
Kääntäminen suomi-englanti-suomi-kielipareissa tuo mukanaan useita erityispiirteitä, jotka on otettava huomioon käännösprosessissa. Seuraavaksi käymme läpi 5 + 5 huomioon otettavaa asiaa, jotka vaikuttavat käännöksen tekemiseen, sekä kääntäjän valintaa.
Kulttuuriset kontekstit
Kääntäjän on otettava huomioon lähtö- ja kohdekielen kulttuuriset erot ja konteksti. Esimerkiksi tietyt sanonnat, kielikuvat tai kulttuuriset viittaukset voivat olla vaikeita kääntää ilman, että menetetään alkuperäisen tekstin merkitystä tai sävyä. Kun kääntäjä saa eteensä käännettävän tekstin, hänen on ensin huomioitava missä ja milloin teksti on kirjoitettu, millaisessa kulttuurissa ja millaiselle lukijakunnalle se on laadittu sekä mitä tarkoitusta varten. Hänen on tutkittava millaisia konventioita lähtöteksti noudattaa ja sisältääkö se kulttuurisidonnaisia viittauksia. On tiedettävä, millaiselle lukijalle alkuperäisen tekstin käännös on menossa ja miksi: onko tekstin tarkoitus olla esimerkiksi informatiivinen tai myyvä. Yhtenä esimerkkinä suomi-englanti-suomi-käännöstyöstä, jossa lähtö- ja kohdekulttuurin lukijakunnan erot on otettava huomioon, voisi olla matkailualan esite. Englanninkielisissä matkailuteksteissä käytetään tyypillisesti suomenkielisiä tekstejä enemmän yltiöpositiivisia ilmauksia, sillä tekstin on oltava mahdollisimman myyvä. Suomalaiselle lukijalle matkailutekstin tulee olla hillitympi: positiivinen mielikuvamarkkinointi on tärkeää, mutta tekstin on pysyttävä silti uskottavana.
Kieliopilliset erot
Suomen ja englannin kielioppi eroavat toisistaan monella tavalla. Siinä missä suomen kielessä on 15 sijamuotoa, englannissa on vain muutama. Myös sanajärjestyssäännöt ja asioiden esittämisjärjestys poikkeavat merkittävästi kielten välillä. Englanti on myös esimerkki niistä kielistä, joissa persoonapronomini kertoo tarkoitetun henkilön sukupuolen, mutta suomen kielessä tätä eroa ei tehdä.
Sanaston eroavaisuudet
Suomi-englanti-suomi-kääntämisessä kohdataan usein sanastollisia pulmia, kun kohdekielen sanavarastosta ei yksinkertaisesti löydy sopivaa vastinetta. Tällöin kääntäjän on harkittava, onko käännöstyössä tarpeen selittää asiaa tarkemmin. Suomen kielessä vilisee esimerkiksi erilaisia ilmaisutapoja lumelle, kun taas englanninkielisissä kulttuureissa tarvitsee harvoin erotella hankea, nuoskaa, huurretta, räntää tai loskaa. Näin ollen esimerkiksi pohjoismaisen kirjailijan tekstin täsmällisestä ilmaisusta voidaan joutua tinkimään, jos kirjaa käännetään lämpimissä maissa asuville lukijoille.
Vastavuoroisesti suomen kielessä käytetään toisinaan käteviä kattotermejä kuvaamaan hyvin laajalla skaalalla erilaisia asioita. Tämä tuli esiin erään kääntämämme tuotekatalogin kohdalla, kun suomi-englanti-suomi-kääntäjämme havaitsi, miten monikäyttöinen sana laite on – sitä voi käyttää niin elektroniikkatuotteista kuin raskaan teollisuuden koneista. Sen sijaan englanniksi on mietittävä tarkkaan, millaisesta laitteesta on kyse: device, equipment, gadget, vai jokin aivan muu?
Jotkin ”viattomilta” vaikuttavat sanat ovat myös yllättävän kulttuurisidonnaisia ja herättävät lähtötekstin lukijoissa erilaisia tunteita ja mielikuvia kuin kohdekielen vastineelta tuntuva sana. Suomi-englanti-suomi-käännöksissä tällainen malliesimerkki on esimerkiksi matkailuteksteissä usein esiintyvä sana luonto, jolla on suomalaiselle lukijalle erityisen läheinen merkitys. Englanninkieliseltä vastineelta tuntuva sana nature ei kuitenkaan luo samanlaista mielleyhtymää lukijalle, joka voi olla käytännössä mistä päin maailmaa tahansa.
Vieraskielisen termistön hallinta nousee suomi-englanti-suomi-kääntäjällä tärkeään rooliin ammattikieltä sisältävien tekstien käännöstyössä. Ammattikielellä tarkoitetaan tiettyjen alojen työssä käytettävää kieltä, esimerkiksi lentoliikenteen tai energiatekniikan kieltä. Ammattikieltä käytettäessä vain toinen saman ammatin edustaja voi täysin ymmärtää, mistä toinen puhuu ja kirjoittaa. Usein kääntäjä voi olla hankkinut alakohtaista termitietoa aiempien opintojen tai työkokemuksen kautta, ja voi erikoistua työssään juuri kyseisten ammattikielten kääntämiseen. Tästä syystä Konjunktuurin käännöskoordinaattori käykin aina ammattikieltä sisältävän tekstin läpi, ja jokaiselle työlle valitaan kyseisen alan termistöä tunteva kääntäjä.
Tekstityyli
Jokaisella kielellä on oma tyylinsä ja sävynsä. Hyvä kääntäjä pyrkii säilyttämään alkuperäisen tekstin tyylin ja sävyn mahdollisimman tarkasti. Tämä voi olla haastavaa erityisesti, jos alkuperäinen teksti on kirjoitettu hyvin epämuodollisesti tai asiantuntevasti.
Oman taiteenalansa tuovat myös luovaa ilmaisukykyä vaativat runojen suomi-englanti-suomi-käännöstyöt. Runojen kääntäjä voi aluksi päättää, tuleeko käännetystä tekstistä runomittainen vai vapaamuotoinen, ja pohtia sen jälkeen runon rytmiä, säkeiden sanavalintoja ja kielikuvien kääntämistä. Englannin kielelle runoja kynäillyt kääntäjämme kertookin, että hän käyttää pitkäaikaisen asiakkaamme runokäännösten kohdalla mielellään loppusoinnullisia riimejä, mikäli myös lähtökielessä on loppusointu. Tekstiä on tällöin erityisen tärkeää tarkastella kokonaisuutena, ja runon voi joutua esittämään hieman eri näkökulmasta kuin se on lähtökielellä, jotta teksti säilyttää alkuperäisen runon sävyn.
Käännösalgoritmit
Konekäännösohjelmat käyttävät algoritmeja käännösten tuottamiseen. Vaikka nämä ohjelmat voivat tarjota nopean käännösvaihtoehdon, ne eivät aina pysty säilyttämään tekstin alkuperäistä merkitystä tai sävyä, ja ne voivat tehdä virheitä erityisesti monitulkintaisissa lauseissa.
On siis useita syitä, miksi käännöstyö kannattaa antaa kyseistä ammattisanastoa osaavalle suomi-englanti-suomi-kääntäjälle:
Tarkkuus ja luotettavuus
Kokeneet kääntäjät, jotka ovat erikoistuneet tietylle alalle tai ammattisanastoon, ovat kuin tarkkoja hienomekaanikkoja. He paneutuvat jokaiseen yksityiskohtaan ja ymmärtävät alan salat, mikä auttaa välttämään virhetulkintoja ja epätarkkuuksia käännöksessä.
Erityisosaaminen ja kokemus
Asiantuntevat kääntäjät ovat kuin mestarikäsityöläisiä, jotka ovat hioneet taitonsa vuosien varrella. Heillä on syvä ymmärrys alastaan ja sen erityispiirteistä, joka tekee heistä paremmin varustettuja käsittelemään alan erityispiirteitä ja vaatimuksia käännöstyössään.
Tyylien ja sävyjen hallinta
Osaavat kääntäjät ovat kuin taiteilijoita, jotka taitavasti säilyttävät alkuperäisen tekstin tyylin ja sävyn oli kyse sitten teknisestä asiakirjasta, markkinointimateriaalista tai kaunokirjallisesta teoksesta. Tämä on erityisen tärkeää, kun käännös on suunnattu tietylle yleisölle tai tiettyyn kontekstiin.
Kulttuurinen tietoisuus
Ammattikääntäjät ovat tietoisia kohdekulttuurin normeista ja käytännöistä, mikä auttaa heitä laatimaan käännöksen, joka on soveltuva ja ymmärrettävä kohdeyleisölle. Tämä kulttuurinen herkkyys on olennainen osa onnistunutta käännöstä, erityisesti kun käännetään viittauksia, sanontoja tai kulttuurisidonnaisia termejä.
Työkalujen ja resurssien käyttö
Kätevästi työkaluja hyödyntävät kääntäjät ovat kuin työkalupakin asiantuntijoita. He osaavat hyödyntää erilaisia käännös- ja tietokantatyökaluja sekä muita resursseja saavuttaakseen korkean laadun käännöksen. Lisäksi he eivät epäröi turvautua vertaisarviointiin ja oikolukuapuun tarvittaessa.
Muun muassa näistä syistä oikean ammattikielen kääntäjän valitseminen jokaiselle työlle on tärkeää, kun halutaan saavuttaa korkealaatuinen ja luotettava käännös, joka vastaa alkuperäisen tekstin sisältöä ja tyyliä mahdollisimman tarkasti.
Blogitekstin suomi-englanti-suomi käännöksistä on kirjoittanut toimistomme oma auktorisoitu kääntäjä (kieliparille englanti-suomi) Sanna Nissinen.