Palataan hetkeksi ajassa lähes 20 vuotta taaksepäin. Seija palaili työelämään nuorimman lapsensa lähdettyä kouluun. Hän lähti kurssille, jossa päivitettiin työelämän taitoja ajan tasalle. Kurssin osana oli työharjoittelu, jonka Seija teki Konjunktuurissa ja palasi sitten opintoihinsa. Muutaman kuukauden kuluttua häntä pyydettiin takaisin töihin äitiysloman sijaiseksi – ja sille tielle hän lopulta jäikin.
Vuosituhannen vaihteessa Konjunktuuri toimi Ahlströminkadulla samoissa tiloissa läheisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Aluksi Seija teki perinteisiä toimistotöitä; kirjoitti kirjoituskoneella asiakkaiden tekstejä puhtaaksi, laski lukuja nauhalaskimella laskutusta varten, laittoi kahvituksia kokouksiin, hoiti puhelinvaihdetta ja niin edelleen. Työtehtävät kehittyivät pikkuhiljaa, ja tähän päivään mennessä Seija on tehnyt laajasti eri taloushallintotöitä ja palkka-asiantuntijan tehtäviä, toiminut erilaisissa projekteissa, koordinoinut käännös- ja tulkkaustöitä, avustanut yrityksiä vientiasiakirjojen hankinnassa ynnä muuta.
Kun Seija aloitti työt Konjunktuurissa, oli toimistossa vain yksi lankapuhelin, johon vastattiin (vaatimattomasti) ”Keski-Savon keskus.” Seijan mukaan töitä tehtiin tuolloin myös enemmän ’ihmiseltä ihmiselle.’ ”Asiakas tai toimeksiantaja saattoi istua vieressäni ja minä kirjoitin puhtaaksi sen, mitä hän luki papereistaan. Tai jos tein laskutusta niin laskuttaja kertoi, kuka on asiakas ja mitä laskutetaan. Toimeksiannot eivät tulleet sähköisesti, vaan aina kasvotusten. Onhan se maailma muuttunut ihan hirveästi niistä ajoista”, Seija toteaa.
Vuosien varrella Seijalla on ollut kymmeniä eri asiakasyrityksiä. Työt on voitu hoitaa Konjunktuurista käsin, tai ne on käyty tekemässä asiakkaan omissa tiloissa. Seija on kiertänyt asiakkaita niin Varkauden sisällä, kuin sen lähikunnissa Heinävedellä, Leppävirralla ja Joroisissa.
Matkan varrelle on sattunut jos jonkinlaisia tilanteita. Seija kertoo esimerkiksi viettäneensä yhtä vappuaattoa tekemällä asiakkaan japanilaisille vieraille liikelahjoja kollegansa kanssa. ”Meille tuli jossain vaiheessa mieleen, että Japanissa visuaalinen kauneus on erittäin tärkeää. Kummallakaan meistä ei kuitenkaan oikein ollut visuaalista silmää, eikä meillä varmaan ollut edes kunnollisia tykötarpeita, ja kova nauruhepulihan siitä syntyi. Mutta kai se sekin sitten onnistui, koska siitä ei tullut mitään palautetta jälkikäteen.”
Entä mitä kaikkea Seija on vuosien varrella oppinut? ”Oikeastaan kaikki, mitä ensimmäisen työpäivän jälkeen olen tehnyt, on ollut kehitystä. On hirveästi asioita, jotka olen oppinut tässä työssä ollessani – varmaan 85 % kaikesta siitä, mitä osaan nyt”, Seija arvelee. ”Eihän se koulutus tarjoa kuin puitteet sille, että tietää, mistä on kysymys. Käytännön työ on se, mikä opettaa. Asioita on joutunut oppimaan yrityksen ja erehdyksen kautta.”
Seija kertoo arvostaneensa Konjunktuurissa erityisesti sitä, että työpaikan väki puhaltaa oikeasti yhteen hiileen. ”Työtovereilta on aina saanut apua ja palautetta, eikä kukaan ole koskaan sanonut, että ’en tiedä, yritä itse.’ Kollegaa autetaan hädässä, eikä kukaan keskity itsekkäästi vain omiin töihinsä”, Seija kehuu. ”Mielestäni tämä porukka on aina ollut Konjunktuurin vahvuus.”
Konjunktuuri Oy on kasvanut Seijan työuran aikana hurjasti. Paitsi, että työntekijöitä on huomattavasti enemmän, on yrityksen täytynyt myös investoida kaikkeen uuteen, mitä kehitys on tuonut tullessaan. Konjunktuuri kehittyy ajan mukana, mutta kaikkien näiden vuosien jälkeen sen tärkeimmät arvot ovat edelleen samat – monipuolisuus, joustavuus ja asiakaslähtöisyys.
Nyt yrityksen on jatkettava matkaansa, kiitettävä Seijaa 19 vuoden yhteisestä taipaleesta ja toivotettava tälle mitä leppoisimpia eläkepäiviä – hän, jos kuka on ne ansainnut!
