Minulla on ollut ilo ja onni työskennellä useissa erilaisissa työtehtävissä ja työpaikoissa tähänastisen työurani aikana. Syitä työpaikkojen vaihtumiseen on ollut yhtä monta kuin uusia alkujakin. Kokemukset monenlaisista työtehtävistä sekä erilaisista organisaatioista ja johtamistavoista ovat saaneet minut pohtimaan syitä ja seurauksia oman – ja myös työkavereiden – työssä viihtymisen ja työhyvinvoinnin taustalla. Asiaa koskevilla tutkimusretkilläni olen törmännyt usein termiin työn imu. Mitä se oikein on ja voiko se vaikuttaa siihen, miksi jossakin työpaikassa työntekijät viihtyvät ja voivat hyvin ja toisessa eivät?
Työ imu on myönteinen tunne- ja motivaatiotila
Usein työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, jossa työntekijä kokee olevansa työssään tarmokas ja työlleen omistautunut. Työn imua kokevat työntekijät ovat innostuneita työstään, nauttivat työn tekemisestä ja kokevat työnsä ja työpanoksensa merkitykselliseksi. He sitoutuvat työhönsä, auttavat työkavereitaan ja tartuttavat työn imua myös työyhteisöönsä. Lisäksi he kokevat työn parantavan elämänsä laatua ja ovat kaiken kaikkiaan onnellisempia kuin muut työntekijät.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen tarkastelee työn imua kirjassaan Työn imu. Hänen mukaansa työn imu näkyy myönteisenä ja energisenä toimintana työssä. Siihen sisältyvä energisyyden ja omistautumisen kokemus tuottavat hyvinvointia ja onnellisuutta työntekijälle ja sitä myötä enemmän aloitteellisuutta ja parempia tuloksia työssä. Työn imua kokevat voivat tartuttaa työn imua muihinkin ja parhaimmillaan koko tiimin suoritus voi parantua. Työn imua kokevat ovat usein muita terveempiä ja työkykyisempiä, jolloin he voivat suunnata enemmän voimavarojaan ja osaamistaan työhön. Työn imussa toimii myös vastavuoroisuuden periaate: kun työolot ja johtaminen synnyttävät työn imua, haluaa työntekijä tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla.
Koko organisaation asia
Työn imun kokemisen positiiviset vaikutukset eivät pääty työntekijään. Työn imulla on monia myönteisiä seurauksia paitsi työntekijälle itselleen myös organisaatiolle, jossa hän työskentelee. Työn imu merkitseekin paitsi hyvinvointia työntekijälle myös positiivisempaa työilmapiiriä sekä parempaa tuottavuutta yritykselle. Tutkimuksissa on todettu työn imulla olevan yhteys esimerkiksi yritysten tulosmittareihin (tuottavuus, tulos, asiakastyytyväisyys) sekä työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen ja tapaturmiin.
Miten työn imua voi lisätä?
Lienee sanomattakin selvää, että jokaiselle työntekijälle työn imu syntyy ja koostuu eri asioista. Lisäksi työn imun kokemiseen vaikuttavat tekijät muuttuvat ja kehittyvät työuran edetessä. Ei kuitenkaan syytä huoleen, sillä sekä työntekijä että työnantaja voivat edistää ja ylläpitää työn imua monin keinoin. Pitkälle pääsee jo sillä, että asiaan aletaan kiinnittää huomiota, ja että sekä työntekijä että työnantaja ovat valmiita katsomaan asioita avoimesti ja tekemään muutoksia, joilla työn imua voidaan työpaikalla lisätä.
Työntekijä voi aloittaa pohtimalla mitkä asiat ja millaiset työtehtävät saavat aikaan tai lisäävät omaa innostusta työssä. Kun innostuksen lähteet ovat selvillä, voi jatkaa miettimällä, mitä itse voisi tehdä innostuksen ja oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tällöin puhutaan työn tuunaamisesta. Apuna voi käyttää esimerkiksi Työn imu -testiä ja Työn tuunaajan käsikirjaa, jotka molemmat löytyvät Työterveyslaitoksen internetsivuilta. Joskus on tarpeen tarkastella ja tunnistaa mahdolliset omalle hyvinvoinnille haitalliset lukittuneet ajattelutavat ja pyrkiä pienin tietoisin askelin avaamaan niitä. Muista myös riittävä palautuminen ja työpaikan ulkopuolisten tekijöiden vaikutukset omaan työssäjaksamiseen.
Entäpä työnantaja sitten, miten yrityksen johto ja esihenkilöt voivat edistää työn imun tuntemista organisaatiossaan? Aika ajoin työpaikalla olisi hyvä pysähtyä yksin ja yhdessä pohtimaan asioita, jotka innostavat ja energisoivat työyhteisöä. Mielenterveysseuran mukaan työn imun kokemusta voidaan lisätä vahvistamalla työhön liittyviä voimavaroja, jotka auttavat työntekijää onnistumaan ja synnyttävät halua tehdä työ hyvin. Työhön liittyvät voimavarat voidaan jakaa karkeasti neljään eri kategoriaan:
- Työtehtäviin liittyviä voimavaroja ovat työn palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus.
- Työn järjestämiseen liittyviä voimavaroja ovat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeys sekä työaikojen joustavuus.
- Työyhteisön vuorovaikutukseen liittyviä voimavaroja ovat esihenkilön ja työyhteisön tuki, oikeudenmukaisuus ja johtamisen selkeät käytännöt, arkinen huomaavaisuus, ystävällisyys, palaute ja arvostus sekä muiden kokema työn imu.
- Organisaatioon liittyviä voimavaroja ovat työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat, työpaikan ilmapiiri sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt.
Monet työn voimavarat ovat ilmaisia, suhdanteista riippumattomia ja niitä voi koska tahansa työyhteisössä kehittää ja parantaa entisestään. Oman työelämäkokemukseni perusteella työn imuun ja työntekijöiden hyvinvointiin sekä positiivisen yrityskulttuurin rakentamiseen panostaminen ovat investointeja, jotka pitkässä juoksussa antavat yritykselle enemmän kuin ottavat.
Lähteet ja linkit:
Työn imu -testi: https://www.ttl.fi/tyon-imu-testi#no-back
Hakanen, Jari. Työn imu. Työterveyslaitos, 2011.
Harju, Lotta; Aminoff, Merike; Pahkin, Krista ja Hakanen, Jari. Työn tuunaajan käsikirja. Työterveyslaitos, 2015.
Työterveyslaitoksen internetsivut https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu.
Mielenterveysseuran internetsivut https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/.
