Vuonna 2014 olin tradenomiksi valmistumisen kynnyksellä ja pistänyt kaiken peliin havitellessani Konjunktuurin tulevaisuuden toimistotyöntekijän pestiä. Ja kuten arvata saattaa, onnistuin nappaamaan paikan ja avasin Konjun toimiston oven kyseisen vuoden toukokuussa. Ensimmäisistä päivistä mieleen on jäänyt Pääkkösen Annen arvio siitä, kuinka minulle kaavailtujen työtehtävien täydelliseen sisäistämiseen tulisi kulumaan ainakin vuosi. Taisin silloin hieman hymähtää tälle melkoisen pitkältä tuntuvalle aikataululle, mutta totuus (ja naama) valkeni pian, kun vauhtiin päästiin.
Konjunktuuri on kautta aikojen ollut hyvin monipuolinen yritys ja Konjun toimistolta käsin on hoidettu työtehtäviä laidasta laitaan toimialasta riippumatta. Tämän mallin mukaisesti myös minua nuorena työntekijänä lähdettiin ohjaamaan. Aloitin työt käännös- ja tulkkauskoordinaattorina, joka nappaili toisella kädellä parinkin eri puhelinvaihteen puhelut. Lisäksi asiakasyrityksemme vierasvastaanotto kuului minun hommiini. Aika pian sain myös ensimmäisen oman asiakasyrityksen, jonka toimistolla aloin vierailla pari kertaa viikossa hoitaen taloushallintoa. Pääsin tätä kautta osaksi toimistomme laajempaa talous- ja palkkahallintotiimiä, ja sen myötä hoitamieni asiakkaiden kirjo laajeni. Oli otettava koppia monista eri järjestelmistä sekä hallittava myös perinteinen paperinen taloushallinto, jossa kirjanpitoaineistotkin niputettiin fyysisesti käsin arkistohaarukoihin. Lisäksi otin aika ajoin vastaan projektiluonteisia asiakastöitä, joiden kautta toimme helpotusta asiakasyritysten ruuhkahuippuihin. Piti olla yhtä aikaa siellä täällä – ja sehän tälle multitaskaajalle sopi.
Työ tehtiin usein nimenomaan paikan päällä asiakkaan tiloissa, eikä etätyömahdollisuuksia vielä silloin hyödynnetty tai edes tunnettu monessakaan pk-yrityksessä. Siitä viitisen vuotta eteenpäin tilanne olikin sitten aivan toinen – kaikkialla, koska iso K. Pandemian myötä pääsin toden teolla kokemaan, mitä sanahirviö digitransformaatio ja sähköistyminen käytännössä tarkoittivat Konjunktuurin sekä asiakasyritystemme kohdalla. Koen, että tekniikan aallonharjalla surfailevana diginatiivina toin kaivattua apua ja tukea, jotta työt onnistuttiin raivaamaan sähköisiä kaistoja pitkin kotikonttoreihin ja tärkeät liiketoiminnanprosessit pysyivät käynnissä. Melkoinen kokemushan se oli, mutta kuten kriiseistä yleensä, niin myös pandemiasta jäi kaiken ikävän jälkeen käteen jotain hyvääkin; etätyö, joka on tullut jäädäkseen tuoden uusia mahdollisuuksia esimerkiksi työntekijäresursseja ajatellen. Etätyö toi joustavuutta myös omaan työhöni Konjunktuurilla ja asiakaskenttämme on laajentunut.
On mahdotonta lähteä luettelemaan kaikkia työtehtäviäni Konjunktuurilla, koska niitä on ollut vuosien varrella valtava määrä. Viikko on saattanut alkaa asiakkaan myynti- ja ostoreskontraa hoitamalla, toisena päivänä on voitu tehdä matkavarauksia, kolmantena vaihtaa roolia Kuopion kauppakamarin puolelle ja laatia asiakkaalle ATA Carnet -asiakirjan väliaikaista vientiä varten. Seuraavaksi olen voinut lähteä ”keikalle” asiakkaan luokse (kuten meillä Konjulla on tapana sanoa) milloin mihinkin tehtäviin – joskus jopa kahvilatöihin ruuhkahuippuja tasoittamaan. Viikko on voinut päättyä oman toimistomme kehittämiseen tai vaikka edustustehtäviin. Päivät ovat olleet harvoin samanlaisia ja olen säännöllisesti saanut hypätä tuntemattomaan. Lisäksi kansainvälisyys on ollut tiukasti mukana kaikessa, mitä Konjunktuurin y-tunnuksen alla on tehty. Minun urapolullani se on tarkoittanut käännös- ja tulkkaustöiden koordinoimista, vientiasiakirjoja, matkavarauksia ja kansainvälisiä asiakkaita ylipäätään. Viimeisimmäksi olen toiminut kansainvälisen liikkuvuuden parissa selvittäen ulkomaille suuntautuvien työmatkojen byrokratian kiemuroita.
Tyypilliseen Konjun tapaan toimia on kuulunut myös se, että moni työtehtävä lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeesta, johon vastataan luomalla heidän näköisensä palvelukokonaisuus. Ja näistä räätälöidyistä yhteistyökuvioista on muodostunut usein hyvin pitkiä. Ja ihmekös tuo, kun priimaa jälkeä on päässyt tulemaan. Juuri nämä vaihtelevat ja hetkittäin jopa yllättävät työtehtävät ovat pitäneet huolen siitä, ettei minun ja Konjun välisen suhteen kipinä ole päässyt sammumaan. Olen saanut kehittää osaamistani jatkuvasti ja työtehtävät ovat tukeneet omia mielenkiinnonkohteitanikin. Viimeisin haltuun ottamani vastuualue koski Varkauden toimistomme team leader -tehtäviä, jotka ovat tuoneet viimeisen yhdeksän kuukauden aikana eteeni kaikenlaista uutta niin omalta mukavuusalueeltani kuin sen ulkopuoleltakin. Olen hyvin kiitollinen Konjunktuurin johdolle sekä tiimille tästä luottamuksesta ja koen esihenkilökokemuksen jättäneen edes pienen untuvasulan hattuuni tulevaisuutta ajatellen.
Ja mikä tärkeintä, yksin en ole tätä uramatkaani Konjulla tehnyt. Konjunktuurin työyhteisö on ollut minulle kuin toinen perhe. Konjunktuurin perustaja ja yrittäjä Anne Pääkkönen on tarjonnut aivan työsuhteeni alusta alkaen kullanarvoisia yrittäjänaisen oppeja, sparrannut oikeaan suuntaan sekä antanut täyden tukensa työntekijänä kehittymiselle. Samanlaisella lämmöllä ja energialla toimistoomme astelivat myös uudet yrittäjämme Atte ja Erik muutama vuosi sitten. Lisäksi tiiviit työtiimit mahtavine persoonineen ovat olleet onnistuneiden sekä naurua täynnä olevien työpäivien suola.
Eritoten ilman työpariani en olisi saavuttanut kaikkea tätä, mistä saan olla nyt ”vanhana” konjulaisena ylpeä. Tuolloin vuonna 2014 minun kanssani samaan aikaan työnsä aloitti käännösalaa opiskeleva Sanna, jonka kanssa muodostimme heti ensimmäisistä päivistä alkaen voittamattoman ”tutkaparin”. Meidän molempien työkokemukset, koulutukset sekä vahvuudet klikkasivat loistavasti yhteen toisiaan täydentäen. Olemme Sannan kanssa päässeet onnekkaina todistamaan sen, millaista on löytää työelämässä se ”perfect match”. On äärettömän helppoa ja innostavaa ryhtyä työhön kuin työhön, kun oma työpari ymmärtää asiat puolesta sanasta tai jopa eleestä. Kun toisen näkemykset ovat yhtä arvokkaita kuin omat, tai kun oivalluksen lamppu syttyy molemmilla täysin samaan aikaan. Onpa taidettu työn lomassa aloittaa jokunen biisikin yllättäen stereona laulaen. Great minds think alike! Ei ole siis mikään ihme, että näimme Sannan kanssa yhdessä myös yhdeksän vuoden konjulaisuuden rajapyykin viime toukokuussa. Pitkä aika nykypäivän työmarkkinoilla! 💪
Konjunktuuri on ollut kohdallani enemmän kuin työnantaja. Kuitenkin, kolme vuotta sitten aloittamani energiatekniikan insinööriopinnot ovat tuoneet tulevaisuuden suunnitelmiini uutta väriä ja suuntaa, ja uusia ovia on alkanut aueta ympärilläni. Näin ollen tyhjennän haikeana työpisteeni 31.8. ja suuntaan tutkimaan tekniikan alan vielä hieman tuntemattomia urapolkuja. Wish me luck!
Suuren suuri kiitos kaikille, joiden kanssa olen päässyt tekemään töitä ja yhteistyötä, tai ihan vain törmäämään Konjunktuuri-vuosinani! 🧡🙏
