Työn tuunaamisesta lisää potkua työpäivään

Edellisessä blogikirjoituksessani käsittelin työn imua. Työn imulla tarkoitetaan positiivista työssä koettavaa tunne- ja motivaatiotilaa, jossa työntekijä kokee olevansa tarmokas, työlleen omistautunut ja arvostettu. Mitä sitten voi tehdä tunteakseen työn imua? Helposti voisi ajatella, että työn imun ja työhyvinvoinnin taustalla olevat tekijät ovat vain työantajan vastuulla, ja ettei työntekijä itse voi niihin mitenkään vaikuttaa. Totta toki on, että työnkuva sekä yrityksen johdon toiminta ja päätökset ovat merkittävässä roolissa työssä viihtymisen ja työhyvinvoinnin taustalla, mutta myös työntekijä itse voi tehdä paljon sen eteen, että oma työ tuntuisi mielekkäämmältä.

Työn muokkaamista itselleen mielekkäämmäksi kutsutaan työn tuunaamiseksi. Työn tuunaaminen haastaa johtamismallin, jossa työ organisoidaan pelkästään ylhäältä alaspäin niin, että “johtajat johtaa ja duunarit duunaa”. Työn tuunaamisessa katsotaan työn tekemistä alhaalta ylöspäin: työntekijä tai tiimi pysähtyy pohtimaan mitä asioita työpaikalla voitaisiin tehdä työn kuormituksen vähentämiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Työn tuunaamisessa pyritään omaksumaan uusia näkökulmia työn tekemiseen; avaamaan omaa ajattelua ja lisäämään tai korostamaan omassa työssä niitä asioita, jotka lisäävät omaa innostusta ja iloa työn tekemisestä. Työtä tuunattaessa työntekijä itse on siis aktiivisessa roolissa oman työinnostuksensa herättelemisessä ja säilyttämisessä. Ideana ei ole muuttaa työtä sinänsä, vaan muokata työtehtävien osia ja toimintatapoja.

Psykologian tohtori ja työhyvinvoinnin kouluttaja Marjo Pennonen pohtii työntekijän vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan kirjassaan Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin. Vaikka moni eri taho ja tekijä osaltaan vaikuttavat työhyvinvointiin, kannattaa hänen mukaansa työntekijän itse ottaa vastuuta niistä asioista, joihin hänellä on vaikutusmahdollisuuksia. Omilla pienillä arkisilla valinnoilla, asenteilla ja toimintatavoilla jokainen työntekijä voi itse vaikuttaa omaan fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiinsa sekä omaan työssäjaksamiseensa. Yksittäisen työntekijän hyvinvoinnin kautta vaikutus laajenee parhaimmillaan koko työyhteisön ilmapiiriin.

Työtehtävistä ja yrityskulttuurista riippuu, kuinka paljon konkreettisia muutoksia työhön on mahdollista tehdä. Useimmissa työtehtävissä on kuitenkin mahdollista ainakin jossakin määrin vaikuttaa esimerkiksi työn sisältöön, työtehtävien järjestykseen tai työtapoihin.

Työn tuunaamisesta ja oman työhyvinvoinnin lisäämisestä on kirjoitettu paljon sekä tutkimustietoa että self help –oppaita. Saatavilla on myös runsaasti erilaisia verkkoartikkeleita ja blogikirjoituksia.  Esimerkiksi työeläkeyhtiö Elon ja vakuutusyhtiö Fennian verkkoartikkeleissa annetaan vinkkejä oman työn tuunaamiseen. Voit aloittaa työn tuunaamisen esimerkiksi pohtimalla näitä asioita:

  • Lähde liikkeelle itsestäsi. Pysähdy miettimään, mistä työsi oikeastaan koostuu, miten sitä teet ja kenen kanssa olet työsi kautta tekemisissä. Mitkä asiat energisoivat työssäsi eniten? Mistä työsi osa-alueesta haluaisit oppia lisää? Kenen kanssa ja miten tehty yhteistyö motivoi sinua? Samalla on hyvä tarkastella, mikä tekee työstä raskasta ja turhauttavaa.
  • Lisää tunnistamiasi hyviä asioita. Suunnittele havaintojesi pohjalta, miten voisit tuunata työtäsi. Mitä haluat tehdä enemmän ja mitä tulisi tehdä, jotta hyvien asioiden osuus työssä kasvaa? Voitko vähentää rasittavia puolia tai löytää niihin ratkaisuja? Ravistele rutiineja: tee työtehtävät uudessa järjestyksessä, kokeile eri työympäristöjä ja pidä etätyöpäiviä, jos se on mahdollista (tai toimistopäiviä, jos työskentelet pääasiassa etänä).
  • Mieti oman työsi tarkoitusta ja merkitystä. Tiedätkö, miksi työtehtäväsi on olemassa? Kun sinulla on käsitys siitä, miten tehtäväsi täydentää suurempaa kokonaisuutta, työn merkityksellisyyden tunne kasvaa.
  • Keskity positiiviseen. Pyri hahmottamaan työsi todellinen merkitys ja ole panoksestasi ylpeä. Myönteiset kokemukset kasvattavat psykologista pääomaa, uskoa omiin kykyihin sekä resilienssiä.
  • Panosta läsnäoloon ja kommunikaatioon. Pyydä lisää palautetta esihenkilöltäsi ja poimi uusia ideoita työkavereiltasi. Käy lounaalla uusien ihmisten kanssa ja sovi sähköpostiketjun sijaan tapaaminen. Keskustele, kuuntele ja jaa onnistumisia.
  • Uskalla kokeilla! Työn tuunaaminen vaatii uusia näkökulmia sekä rutiinien rikkomista kokeiluilla ja muutoksilla. Hae työstösi oppimisen kokemuksia, ota haltuun uusia projekteja ja rooleja tai toimi mentorina kollegallesi. Epämukavuusalueelta voi löytyä positiivisia yllätyksiä! Uudet taidot voivat ehkäistä työssä leipiintymistä, vahvistaa innostusta ja tarjota mahdollisuuksia oman työnkuvan laajentamiseen tulevaisuudessa.
  • Muista, että työn tuunaaminen ei ole itsekästä. Suurin osa meistä on jäsen työyhteisössä. Se, että voit itse paremmin, ei tarkoita muiden voivan huonommin. Työn tuunaamisessa on kyse fiksummasta tekemisestä, josta hyötyvät myös muut ympärilläsi. Muista, että yksilön hyvinvointi vaikuttaa koko tiimin tai työyhteisön hyvinvointiin.
  • Työtä voi tuunata myös porukalla. Yhdessä keskustelemalla saattaa löytyä vaihtoehtoja paremmille toimintatavoille ja hyvinvoinnin kehittämiselle.

Työn tuunaaminen voi eri organisaatiossa, eri tilanteessa ja eri työntekijöille merkitä hyvinkin erilaisia asioita. Erikoitutkija Piia Seppälä antaa esimerkkejä työn tuunaamisesta Työterveyslaitoksen nettisivuilla julkaistussa blogikirjoituksessaan. Hänen mukaansa jokainen voi vahvistaa oman työnsä imua vaikuttamalla siihen, millaisia tehtäviä, tilanteita ja kohtaamisia työpäivään sisältyy. Niinkin arkipäiväinen asia kuin se, kenen kanssa viettää lounas- tai kahvitaukonsa, voi hänen mukaansa vaikuttaa päivittäiseen työn imuun. Seppälän mukaan yhdelle työn tuunaaminen voi olla sitä, että rauhallisen työpäivän aikana tekee jonkin varsinaiseen työnkuvaansa kuulumattoman työtehtävän ja pääsee näin hyödyntämään osaamistaan monipuolisesti. Toiselle taas työn tuunaaminen voi olla sitä, että tarkastelee omia työtapojaan uudesta näkövinkkelistä ja pohtii, onko nykyinen toimintatapa se paras ja toimivin. Kolmas käy pyytämässä työkavereilta palautetta työnteostaan ja neljäs tarkastelee ja tunnistaa työpäivänsä aikasyöpöt ja opettelee priorisoimaan tekemisiään.

Työn tuunaaminen on lähtökohtaisesti työntekijöistä ja tiimeistä kumpuavaa, mutta ilman esihenkilöiden ja johdon tukea ei esiin nousseiden tuunausideoiden kanssa päästä puusta pitkälle. Kaikkia työntekijöiden ideoita ei tietenkään aina voi toteuttaa ainakaan sellaisenaan, mutta jos työntekijöillä on esittää ajatuksia ja ideoita oman työnsä tuunaamisesta, olisi niihin hyvä suhtautua lähtökohtaisesti positiivisesti. Ajatusten ja kehitysideoiden esiintuominen kertoo siitä, että työntekijä on kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan sekä työnsä kehittämisestä. Johto voi auttaa kohdistamaan kiinnostuksen ja innostuksen oikeaan suuntaan ja jalostamaan sen toteutuskelpoisiksi ideoiksi. Ehkäpä yhteisillä pohdinnoilla olisi mahdollista löytää molemmille osapuolille mielekkäitä kehityskohteita? Tai toisiko koko tiimin ottaminen mukaan prosessiin laajempaa näkökulmaa ja lisää ideoita? Avoimella mielellä, halulla luoda vuoropuhelua ja kuunnella työntekijöitä heitä koskevissa asioissa ollaan jo hyvässä alussa luomassa innostavaa ja energisoivaa yrityskulttuuria.

Työeläkeyhtiö Elon artikkeli  Jari Hakasen vinkit työn tuunaamiseen.

Vakuutusyhtiö Fennian artikkeli  Työn tuunaamisella inspiraatiota ja energiaa arkeen.

Harju, Lotta; Aminoff, Merike; Pahkin, Krista ja Hakanen, Jari. Työn tuunaajan käsikirja. Työterveyslaitos, 2015. Ladattavissa osoitteesta https://www.ttl.fi/file-download/download/public/2563 .

Työpiste-verkkolehti 31.7.2024. Työn merkityksellisyys kannattelee, mutta työn ei tarvitse olla elämää suurempaa

Seppälä, Piia. Blogikirjoitus 25.03.2019 Tuunaa työtä – sekä yksin että yhdessä!

Inkeri Valkeakoski

Sähköposti inkeri@konjunktuuri.fi
Kansainvälisen liikkuvuuden assistentti